"Älä hätäile. Lue vielä yksi kirja."

maanantai 29. joulukuuta 2014

Rake Tähtinen - Musta Joulu

 






Petäjämäki viettää rauhallista jouluaattoa 6-vuotiaan tyttärensä kanssa, kun saa puhelun, että kerrostaloasunnosta on löydetty surmattu nainen. Petäjämäen on keskeytettävä joulun viettonsa, vietävä tytär takaisin ex-vaimolleen ja lähdettävä töihin. Murha saa rituaalimurhan piirteitä. Johtolankoja ei ole, eikä epäiltyjä. Ja kohta tulee lisää ruumiita.

Musta joulu on Tähtisen esikoisdekkari ja sen huomaa tekstin ajoittaisesta hapuilemisesta sekä turhista selittelyistä. Tykkäsin kuitenkin tarinasta. Ja Tähtinen hienosti kuljetti koko kirjan läpi sivujuonta Petäjämäen siviilielämästä, huolesta ettei voinutkaan viettää aikaa pienen tyttärensä kanssa ja ehkä pienestä hetkittäisestä naisenkaipuusta.

Jännittävän lisän kerrontaan tuo se, että lukija tietää myös murhaajan ajatuksia aina pienen pätkän silloin tällöin. Ja loppua kohden jännitys vain tiivistyy kun myös Petäjämäelle läheinen ihminen joutuu murhaajan kynsiin.

Tykkäsin myös siitä, että tapahtumat oli sijoitettu ihan oikeaan kaupunkiin ja se ei tällä kertaa ollut Turku, Tampere tai Helsinki, niin kuin kirjoissa yleensä, vaan Uusikaupunki.  Ja aina kun kirjassa vilahtelee tuttuja paikkoja, esimerkiksi tässä kesämökkikaupunkina Eurajoki, sydämessäni liikahtaa joku pieni osa joka saa hymyilemään.

Vaikka tekstillisesti kirja ei ollut erityisen hyvä, juoni oli niin mukaansa tempaava, että tykkäsin tästä kovasti. Ja pitääkin metsästää Rake Tähtisen muutkin kirjat lukulistalle.

Muut Petäjämäki-dekkarit ilmestymisjärjestyksessä:
- Hiljaisuuteen haudattu
- Arvottomat
- Tapettu illuusio
- Kylmä käsi
- Sidotut kohtalot

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Erik Axl Sund - Varjojen huone

Varjojen huone päättää Varistyttö -trilogian. Ja toisaalta jättää tosi paljon kysymyksiä ja ajatuksia ilmaan.

Trilogian ympärillä pyörii kova hehkutus ja senpä takia omatkin odotukseni päätösosan suhteen olivat korkealla. Pakko kyllä myöntää pettyneeni. Osasyy voi olla siinä, että kirja oli sen verran raaka etten sitä yhdeltä istumalta saanut luettua vaan luin kirjaa yhteensä parisen kuukautta. Johtunee kyllä siitäkin, että marraskuun lukuhaasteen takia luin koko kuukauden vaan paperikirjoja. Ja tämä oli siis e-kirjana.

Kirjan luettuani olen sanaton. Enkä mitenkään positiivisessa mielessä.

Enkä osaa tämän ihmeempää bloggausta tehdä, jotta en paljastaisi kirjasta liikoja.

torstai 11. joulukuuta 2014

Joulukalenterin luukku 11

LUUKKU 11

 Eilisen luukun avasi Kirjasfääri ja 
joulukalenterin huomisen luukun avaa Hyllytontun höpinöitä


Olen tosi vähän kirjoittanut blogissa mistään muusta kuin kirjoista ja kirjoittamisesta,
joten nyt ajattelin joulukalenterin luukun myötä avata myös muuta elämääni kuin kirjoja.

 



Ihanat lapsukaiset 1v 6kk ja 3v 



Kisuliinit 4 kk 

 

Ja mitäs täältä löytyikään. Lukutoukan lempipaikka.
Lukutuoli, johon oli ilmestynyt jouluinen tyyny ja viltti sekä joululukemista ja suklaarasia. 
 
Tämän kuvan myötä toivotan kaikille  
oikein nautinnollista joulun odotusta!  
Muistakaa rentoutua kaiken kiireen keskellä hyvien kirjojen parissa!

tiistai 9. joulukuuta 2014

Jasu Rinneoja - Myrkyttäjä
















Myrkyttäjä kertoo Renqvistin perheestä, jonka isä Markku on maannut jo vuoden koomassa mutta alkaa nyt osoittaa yllättäen elonmerkkejä. Tarinan keskiössä on äiti Saara, tytär Paula ja poika Pasi. Tarinan edetessä alkaa paljastua henkilöiden taustoista yhtä ja toista eikä kaikki toiminta kestä päivänvaloa.

Perheen lisäksi tarinassa on mukana työkavereita, ystäviä ja sukulaisia. Tuntuu ainakin aluksi vaikealta pysyä kärryillä kuka kukin on ja mikä heidän suhde perheeseen on. Kun kirja on päässyt tarpeeksi pitkälle, tulee olo että henkilöitä on juuri tarpeeksi luomaan monipuolinen juonikuvio. Mutta tosiaan alkuun olisi voinut miettiä henkilöiden tuomista "näyttämölle".

Henkilöiden monipuolisuus mahdollistaa monipuolisen katsontakannan ja kun tarinaa kerrotaan monesta eri näkökulmasta, se koukuttaa lukijan. Henkilöt tietää paljon enemmän ja rivien väliin jää asioita, jotka pakottavat lukemaan eteenpäin.

Lukijalle tulee paljon kysymyksiä kirjan edetessä ja kaikkiin tulee ratkaisu lopussa. Ja monenlaisia asioita lukija jää kirjan jälkeen miettimään.

Erittäin onnistunut lukukokemus siis.

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Joulun odotusta


Ensimmäinen adventtisunnuntain alkaa olla lopuillaan ja huomenna on JOULUkuu,
joten aika herätellä joulufiiliksiä. 

Kirjabloggarit ovat yhdessä tehneet tänä(kin) vuonna joulukalenterin,
jossa Lukutoukan ruokalistakin on mukana :) 
Ensimmäinen luukku aukeaa huomenna Amman lukuhetki -blogissa (http://ammankirjablogi.blogspot.fi)

tiistai 18. marraskuuta 2014

Tuija Lehtinen - Armon aika


Tuija Lehtinen
Armon aika
355 sivua
Otava, 2014
mistä: arvostelukappale









































































     



Armon aika kertaa Mona Merestä, joka jättää vanhan elämänsä ja laimentuneen avioliiton Berliinissä taakseen ja muuttaa pienelle paikkakunnalle töihin enonsa Armon omistamaan apteekkiin. Hän tutustuu samalla uusiin miehiin ja pohtii sukulaistensa edesottamuksia. Kirja oli niin mukaansa tempaava, että toivoisin tästä henkilögalleriasta ilmestyvän vielä uusiakin kirjoja.

Mona on helposti samaistuttava henkilö. Hänellä on inhottava exä (kenelläpä ei ;) ), toteutumattomia lapsihaaveita ja ystävät kadonneet parisuhteen aikana. Nyt hän etsii uutta suuntaa elämälleen ja uusia ihmissuhteita ympärilleen.

Aina on positiivistä bongata pienen pieniä paikkakuntia kirjoista, eikä kaikki ole kotoisin Turusta, Tampereelta tai muusta isosta paikkakunnasta. Nyt yksi kirjan henkilöistä oli kotoisin Nakkilasta. Hih.

Kirjaa lukiessa hihittelin kömmähdyksille, mutta kirja myös yllätti käänteillään ja saa vihaamaan tiettyjä kirjan henkilöitä. On aina positiivista kun kirja herättää koko tunneskaalan lukemisen edetessä. Todellinen lukuELÄMYS. Hyvin herkullisena hahmona mieleen jäi Lilian King, uransa jo parhaat päivät nähnyt iskelmätähti. Hänen turkkinsa näkee verkkokalvoilla, pikkupiskin (jonka hankkii kirjan edetessä) räksytyksen kuulee ja imelän hajuvesipilven haistaa.

Minulla on hyvin harvoin arvostelukappaleita, mutta tämä oli kirja jonka halusin, pyysin ja sain. Pakkohan se oli kun kuulin mitä kansilieve pitää sisällään. Olen kriiseillyt blogini kanssa ja miettinyt sen kohtaloa "kun ei tätä kuitenkaan kukaan lue". Noh, ei se ihan niinkään taida olla. Tämän suurempaa arvostusta pieni kirjabloggari ei voi saada:


torstai 6. marraskuuta 2014

Pirkko Arhippa - Parhain sä oot

Pirkko Arhippa
Parhain sä oot
212 sivua
Mäkelä, 2014
mistä: kirjastosta


Arhipan uutuusdekkarissa Varpu Ahava ratkoo Elisan murhaa. Elisa on 14-vuotiaan Sannan äiti ja töissä ravintolassa. Hän on yöllä palaamassa töistä ja aamulla hänet löydetään murhattuna kotimatkan varrelta.

Kirja on oikein hyvä välipaladekkari ja vaihtelua paksujen tiiliskivien väliin. Tykkään kuitenkin enemmän Arhipan ensimmäisistä Varpu Ahava -dekkareista. Kirja toisensa jälkeen tuntuu toistuvan sama (aika kulunutkin) kaava. Enkä tykkää Arhipan liian jaarittelevasta tyylistä. Monta asiaa selitetään pitkästi useampaan kertaan ihan niin kuin kirjailija ei muistaisi kertoneensa sen jo. Esimerkiksi Varpun oman Elisa-tyttären väkivaltainen kuolema. Selviä ajatusvirheitäkin tuntuu olevan. Erityisesti mieleen jäi kohta, jossa Varpu päätti jättää parasetamolin ja pysytellä vain Panadolissa. Okei, joo.. mutta ne on sama asia.

Iso plussa dekkarissa on aina se, että murhaaja selviää vasta lopussa. Tai sitten mä olen vaan niin tyhmä, etten sitä koskaan arvaa. Mutta siis murhaaja oli yllätys, ja se oli hyvä asia.

Arvosana (1-5): 2


torstai 23. lokakuuta 2014

Marraskuun lukuhaaste

Marraskuussa on monenlaisia haasteita; NaNoWriMo, Movember ja facebookiin on ilmestynyt erilaisia punnerrus- ja muita liikuntahaasteita. Itse bongasin yhdestä facebook-ryhmästä lukuhaasteen, ja pakkohan tähän oli tarttua.
 
Lisätietoa löytyy lukuhaaste mutta tässä vielä lyhykäisyydessä säännöt:
- haasteaikaa marraskuu
- lue 30 sivua päivässä
- e-kirja tai äänikirja ei käy vaan tarvii olla paperiversio
- lukemisen edistymistä voi raportoida Twitterissä ja Facebookissa hastagillä  #lukuhaaste.
 
Minulle haastetta tuottaa nimenomaan se, että löydän joka päivä aikaa lukea. Eipä tuo 30 sivun lukeminen kauaa vie, mutta toisinaan tuntuu vaativalta järjestää aika siihen.. Pitää vielä vähän sitä, tätä ja tuota kun on saanut lapset nukkumaan. Mutta nyt saa hyvällä omallatunnolla tarttua kirjaan.
 
Twitter on mulle vieras ja Facebookiinkaan tulee enää harvoin kirjoiteltua omia juttuja vaikka aktiivisesti muuten siellä olenkin, joten raportoin lukemisesta tänne omaan blogiini. Toki raportointi ei ole tärkeää, vaan nimenomaan lukeminen, mutta tunnen itseni niin hyvin, että tiedän pysyväni paremmin haasteessa kiinni kun sen edistyminen on julkista.
 
 
 
 

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Sandra Brown - Naamioleikki

Sandra Brown
Naamioleikki
1995
466 sivua
 

Vihdoin sain tämän kirjan loppuun. Oli kyllä aikamoista kahlaamista. Periksi en voinut kuitenkaan antaa, koska haluan lukea KAIKKI Brownin kirjat...

Takakansi: Cat Delaney on tv-näyttelijä, sarjafilmin ihailtu, juhlittu tähti. Hänen henkensä pelastuu lääketieteellisen ihmeen ansiosta: hän saa uuden sydämen. Useille potilaille on siirretty sydän samana päivänä, ja niinpä Cat ei tiedä, keneltä hän on sydämensä saanut. Hän tietää vain, että hän ei halua jatkaa näyttävää uraansa, vaan hänen on muutettava elämänsä suuntaa. Hän muuttaa Hollywoodista Texasiin ja ryhtyy vetämään tv-ohjelmaa, joka pyrkii auttamaan sairaita, orpoja lapsia. Näin hän asettaa rakkauden ja myötätunnon kuuluisuuden ja arvostuksen edelle. Siellä hän myös tapaa Alex Piercen, rikoskirjailijaksi ruvenneen entisen poliisin, joka kohtelee häntä naisena, ei tv-julkkiksena eikä sydänpotilaana. Kun vaara iske, Alexiin hän voi turvata - vai voiko sittenkään? Cat ei vielä aavista, että ihmiset hänen ympärillään ovat aivan muuta kuin miltä näyttävät ja että vaaran verkko on alkanut kiristyä hänen ympärillään. Mutta kun hän saa kuulla kauheista "onnettomuuksista", joihin muut sydänpotilaat ovat joutuneet, hän käsittää että tuntematon tappaja vaanii hänen jokaista askeltaan.

Kirjan idea oli oikeinkin hyvä, mutta toteutus ontui aika tavalla. Alku oli mukaansa tempaava ja viimeiset 50 sivua oli pakko lukea yhdeltä istumalta, mutta se väli... voi huoh.. Paljoa en liiottele jos totean, että se oli pelkkää seksiä ja parisuhteita. Sitten taas jossain 400. sivun paikkeilla muistettiin, mistä oli kyse ja palattiin asiaan. Tekstin suomennos ontui ajoittain todella pahasti, ja se vaikutti kyllä myös lukukokemukseen.

Se kertoo tästä kirjasta paljon, että saman pituisen keskivertokirjan luen noin viikossa ja tämän lukemiseen meni yli kuukausi.



Sandra Brownin kirjoista vielä lukematta:
- Salaisuus ja kosto
- Naamioleikki
- Tavoittamaton
- Toisen naisen kasvot
- Verenpunainen karnevaali
- Sanoinkuvaamaton
- Alibi
- Kuuma uutinen
- Sinä vai sisaresi
- Kateuden polte
- Mieletön ihastus
- Hämärän sylissä
- Hehkuvat tunteet
- Kylmän kosketus
- Harhalaukaus
- Likaista peliä
- Savuverho
- Nopeita leikkauksia
- Kova luu
- Paljon pelissä

perjantai 5. syyskuuta 2014

Niina With - Joko taas, Stella



Stella toilailuineen ja valkoisine valheineen on täällä taas! Jee!

Tällä kertaa Stella päätyy pitämään blogia. Stellan mielestä blogi ei kerää tarpeeksi nopeasti lukijoita, joten hän päätyy värittämään totuutta ja kuvittelee itsensä 10 vuotta vanhemmaksi kahden lapsen äidiksi ja lentokapteenin vaimoksi. Blogi saa yhtäkkiä ihan hirveästi lukijoita kun Stella on ensin kirjoittanut Espanjan lamasta naisten ja lasten näkökulmasta. Blogia linkitetään Facebookissa ja loppujen lopuksi hänet kutsutaan hyväntekeväisyysgaalaan haastateltavaksi. Ainoana ongelmana on, että gaalaan menemällä Stellan kaikki valheellisuus paljastuisi. Eikä Markuksen kanssakaan kaikki mene ihan suunnitelmien mukaan.

Vertasin joku aika sitten lukemaani ensimmäistä Stella - kirjaa Bridget Jonesiin, ja tässä jatkuu sama linja. Hulvattoman hauska ja tahattomia kommelluksia täynnä oleva kirja sopii oikein hyvin välipalaksi vakavampien aiheiden keskelle.

perjantai 22. elokuuta 2014

Marko Hautala - Kuokkamummo

... jäi kesken...

Mutta päätin uskaltautua bloggaamaan siitä silti.

Kuokkamummo on legenda, jolla vuosi vuodelta pelotellaan syrjäisen lähiön nuoria. Legendan mukaan Kuokkamummo tappaa lapsia, eikä heitä koskaan löydy.

Odotin kirjalta paljon enemmän sen suuren mediahuomion takia. Ja petyin pahasti. Luin kirjaa yli puolivälin enkä tuntunut saavan siitä otetta. Tänään hain kirjastosta Niina Within uutuuskirjan, ja päätin jättää Kuokkamummon kesken.

Tämäkin varmasti sellainen kirja, että jos olisin lukenut joskus myöhemmin sitä ja pitempiä pätkiä kerrallaan, ehkä olisin innostunut enemmän. Nyt olin vain pettynyt. Selailin kirjan loppuun lukien lauseen sieltä täältä, eikä mikään saanut innostumaan uudelleen kirjasta.

Nyt hömpän pariin.

tiistai 12. elokuuta 2014

Pia Heikkilä - Operaatio Lipstick

Pia Heikkilä
Operaatio Lipstick
2013
284 sivua

 
Luin Operaatio Lipstickin ohella muutamankin kirjan, joten lukukokemus tästä kirjasta jäi aika hajanaiseksi. Se tuo siis pienen haasteen jotenkin järkevän blogitekstin kirjoittamiseen, mutta yritetään.
 
Operaatio Lipstick kertoo siis sotakirjeenvaihtaja Anna Sandströmistä, joka työskentelee Kabulin ympäristössä. Paljastuu, että Annan toimittajaystävän Kellyn poikaystävä Rich pyörittää samaan aikaan useampaa naista vaikka seurustelee Kellyn kanssa. Loppujen lopuksi Kelly saa tarpeekseen pettyripoikaystävästä. Heti sen jälkeen paljastuu, että Rich on muitakin hämäräpuuhia, asekauppaa talibaneille. Anna ja Kelly aikovat selvittää asiaa paremmin ja kostaa Richille. Kostolle annetaan nimeksi Operaatio Lipstick, ja siitä siis kirjan nimikin.
 
Kirjaa oli mainostettu lukuisista seksikohtauksista, mutta äh... eipä siinä juuri seksiä ollut. Olin pettynyt. Tarina jäi muutenkin jotenkin irralliseksi enkä saanut siitä otetta. Liekö johtuneen siitä, että luin kirjaa monessa osassa. Tai monessa osassa lukeminen siitä, etten saanut otetta kirjasta niin paljoa, että olisin lukenut sen ensin ja siirtynyt sitten vasta seuraavaan.
 
Pienen positiivisen lisän kirjaan tuo Mark, mies jota Anna ei saa mielestään. Ja onhan sotien keskellä olemassa se pieni chick lit, ja se saa kirjan lopussa lukijan hymyilemään.
 
Minulla on lukuvuoroa odottamassa jo seuraava osa Koodinimi Kajaali jolta odotan enemmän kuin tältä kirjalta siinä toivossa, että se jatkaisi siitä, mihin tämä kirja jäi. Juuri siitä, mikä sai hymyn huulille. 



sunnuntai 10. elokuuta 2014

Sandra Brown - Sinä vai sisaresi?

 

Sandra Brown
Sinä vai sisaresi?
2002
suom. Päivi Lankinen
 
 
 
Kirja kertoo kaksosista, Melinasta ja Gillianista. He vaihtavat yhdeksi illaksi rooleja, aivan kuin joskus lapsenakin. Seuraavana aamuna Gillian löytyy murhattuna omasta vuoteestaan, ja Melina syyttää siitä itseään koska oli ehdottanut roolien vaihtoa ja ajattelee murhan liittyvän edelliseen iltaan silloin kun Melina oli Gillian ja Gillian Melina. Ensin murha näyttää selviän helpostikin, mutta varsinaisen murhaajan kiinnisaamisen jälkeen käy ilmi, että murhaaja ei välttämättä toiminutkaan yksin vaan hänellä saattoi olla yhteyksiä uskonlahkon johtajaan, veli Gabrieliin. Melina alkaa selvittää sisarensa kohtaloa yhdessä Christopher Hartin kanssa, miehen jonka kanssa Gillian oli viettänyt viimeisen iltansa, esittänyt olevansa Melina ja luultavasti sen takia tullut murhatuksi.
 
Tarina pitää aivan uskomattomalla tavalla pihdeissään ja kirjaa on pakko lukea sivu kaupalla eteenpäin yhdellä istumalla. Sandra Brown todellakin osaa jännityskirjan kirjoittamisen. Olen entistä varmempi, että mun on pakko saada lukea KAIKKI Brownin kirjat.
 
Ainoan miinuksen voisin sanoa.. tai siis itseasiassa se ei ole varsinaisesti miinus vaan omaa tyhmyyttäni. Menin selailemaan kirjan viimeisiä sivuja ja lukemaan sieltä täältä, joten loppuhuipennus ei tullut yllätyksenä. Tyhmä minä.

maanantai 4. elokuuta 2014

Lukumaraton

 
 
 
Blogistanian kesälukumaraton IV jäi osaltani vähäiselle lukupanokselle työn häiritessä harrastuksia, joten päätin maratoonata itsekseni kun tarjoutui poikkeuksellisesti vielä mahdollisuus vapaapäivään kotona ilman lapsia.
 
Lukumaraton kestää 4.8. klo 21 - 5.8. klo 21 ja luen Sandra Brownin kirjaa Sinä vai sisaresi.
 
Takateksti:
Melina ja Gillian Lloyd ovat identtiset kaksoset ja parhaat ystävykset. Molemmat ovat älykkäitä, itsenäisiä ja menestyneitä liikenaisia. Melina ehdottaa, että he vaihtaisivat osia yhdeksi illaksi: Gillian tuuraisi Melinaa tämän seuralaispalvelussa ja tapaisi Yhdysvaltain kansallissankarin, ensimmäisen intiaaniastronautin, Christopher "Chief" Hartin. Gillian epäröi, sillä hän on käynyt aamulla keinohedelmöityksessä ja kaipaa lepoa. Niinpä Melina lupaakin huolehtia komea astronautin iltaohjelmasta.
Seuraavana aamuna Melina saa kuulla poliiseilta, että hänen rakas kaksoissisarensa on murhattu raa´asti kotonaan. Onko kyseessä yksittäinen psykopaatti vai voiko järjettömäntuntuisella murhalla olla muitakin syitä? Mikä on murhaajan suhde kuuluisaan uskonnolliseen johtajaan veli Gabrieliin? Melina luottaa vaistoonsa ja aloittaa omat tutkimuksensa. Apuna hänellä on eversti Hart, jonka sattuma on liittänyt kaksosten kohtaloon.
Sandra Brown tempaa lukijansa mukaan tarinaan, jonka loppu ei ole ennustettavissa. Siinä sekoittuvat rakkaus, suru, kosto, petos ja suuruudenhulluus - intohimoa unohtamatta.
 
 
Klo 21:12
Lukumaraton alkoi jo mutta tietokone ei ollut yhteistyöhaluinen, joten aloitus hiukan venähti teknisten ongelmia takia (jep, kannattaa alkaa tehdä blogipäivitystä just ennen maratonin alkua)...
 
Klo 8:25 / 22 sivua
Talo on hiljentynyt, joten aika ottaa hyvä asento lukutuolissa ja jatkaa maratoonausta.
 
Klo 15:30 / 104 sivua
Olisin saanut paljon enemmän sivuja kasaan tässä välissä jos en olisi nukkunut.. kahden tunnin.. kröhöm.. päiväunia. Lapset kotiutuivat jo, mutta toivon saavani luettua vielä jonkin verran ennen maratonin loppumista. Sivumäärän tuplaaminen tuntuu kaukaiselta tavoitteelta, muttei ollenkaan mahdottomalta.. Todella koukuttava kirja kyseessä. Jos lapset vain antavat, aion olla nenä kiinni kirjassa vielä loppumaratoninkin.
 
Klo 21:00 / 194 sivua
Ihan tavoitteeseeni en päässyt, mutta kovasti ei paitsikaan jäänyt. Kirja paranee vaan edetessään. Olen tainnut löytää uuden kirjailijan lempikirjailijoiden joukkoon. Mutta vielä en hehkuta enempää vaan painun jatkamaan kirjan loppuun maratonin loppumisesta huolimatta.

lauantai 2. elokuuta 2014

Yhteenveto Blogistanian IV kesälukumaratonista


Toissijaiset asiat ovat haitanneet tämän koosteen tekoa, kuten myös itse maratonamista pari viikkoa sitten. Eli työt ja lapset. Nytkin kaksvee yrittää väkisin tunkea syliin ja saada äidin huomion kolttosillaan..

Blogistanian neljännelle kesälukumaratonille ilmoittautui 27 blogia sekä yksi, jolla ei ole blogia.


Kesälukumaratonin aikana luetut kirjat:

Aapeli - Kissa, kissa, kissa (osittain)
Adams, Douglas - Linnunradan käsikirja liftareille
Ahern, Cecelia - Tyttö peilissä
Aho, Juhani - Papin tytär
Aho, Juhani - Papin rouva
Alcoforado - Sisar Marianan rakkauskirjeet
Alcott, L.M. - Kahdeksan serkusta
Alvarez, Julia - How the Garcia girls lost their accents (osittain)
Aro, Tuuve - Himokone: välähdyksiä pimeässä
Borges, Jorge Luis - Kuvitteellisten olentojen kirja
Bradbury, Ray - The Illustrated Man
Brander, Janica - Lihakuu
Brown, Sandra - Paljon pelissä (osittain)
Burnett, Frances Hodgson - Pikku prinsessa
Butler, Octavia E. - Unexpected Stories
Capote, Truman - Kesän taittuessa
Carrol, Lewis - Alice´s Adventures in Wonderland
Clare, Cassandra - Kadotettujen sielujen kaupunki (osittain)
Clement, Jennifer - Varastettujen rukousten vuori
Cruz & Haikara - Kuninkaantie
Duarte, Gustavo - Monsters! And other stories
Egan, Jennifer - Emerald City (novelli)
Flynn, Gillian - Kiltti tyttö
Fossum, Karin - Carmen Zita ja kuolema
Gaiman, Neil - Fortunately, the Milk
Gide - Pastoraalisinfonia
Goscinny-Sempé - Nikke on paras
Hanff, Helene - Rakas vanha kirja
Hesse - Matka aamun maahan
Ibrahim - Ajan riekaleita
Ibsen, Henrik - Nukkekoti
Jansson, Tove - Muumilaakson marraskuu (Muumit #9)
Jansson Tove - Muumipeikko ja pyrstötähti
Jansson, Tove - Muumipeikko 18
Kailas, Uuno - Runot 1922-1931
Kapari-Jatta, Jaana - Pollomuhku ja posityyhtynen
Kawabata, Yasunari - Tuhat kurkea
Lehečkova - Hitsi vieköön
Lindgren, Astrid - Veljeni Leijonamieli
McEwan, Ian - Sementtipuutarha x 2
Montgomery, L. M. - Anna omassa kodissaan
Munro, Alice - Kallis elämä
Ohlsson, Kristina - Paratiisiuhrit
Onkeli, Kreetta - Iloinen talo
Parkkonen, Linnea - 112, vihaan itseäni
Philip, Gillian - Tulisielu (osittain)
Poznanski, Ursula - Sokeat linnut (osittain)
Rassi, Mika (toim.) - Minä pelkään: venäläistä kauhua ja mystiikkaa
Rothfuss, Patrick - The Lightning Tree (novelli)
Rowling, J.K. - Paikka vapaana
Sahlberg, Asko - Yhdyntä
Saloranta, Tuomas - Hopea-arkun metsästäjät
Sapkowski, Andrzej - Tulikaste (osittain)
Sillanpää, F.E. - Elokuu (osittain)
Skvorecky, Josef - Ihmismielten insinööri (osittain)
Tartt - Tikli (osittain)
Tóibín, Colm - Brooklyn (osittain)
Tolkien, J. R. R. - The Lord of the Rings (osittain)
Tolkien, J. R. R. - Sormuksen ritarit (osittain)
Tolstoi, Leo - Anna Karenina (osittain)
Valtaoja, Esko - Kotona maailmankaikkeus (osittain)
Vik, Merri - Pidä pintasi, Lotta
Vik, Merri - Lottapa tietenkin
Vik, Merri - Hyvin pyyhkii, Lotta
Waltari, Mika - Kuka murhasi rouva Skrofin? (osittain)
Willingham, Bill... [et al.]: - Fables vol. 2: Animal Farm
Willingham, Bill... [et al.]: - Fables vol. 3: Storybook Love
Willingham, Bill... [et al.]: - Fables vol. 4: March of the Wooden Soldiers
Willingham, Bill... [et al.]: - Fables vol. 5: The Mean Seasons
Willingham, Bill... [et al.]: - Fables vol. 6: Homelands (osittain)
Virtanen, Rauha S. - Tuntematon Selja

Yhteensä 14 778 sivua
Kolmesta blogista en löytänyt tietoa lukumaratoonista, ja yhdessä blogissa bloggaaja kertoi, että oli tarkoitus osallistui lukumaratonille, mutta oli tullutkin kipeäksi, joten joutui jättämään maratonin tällä kertaa väliin.

Oma maratoonaamiseni jäi kesälukumaratonilla niin vähäiselle työvuorojen takia, että päätin ensi viikolla maratonata ihan yksikseni. Toki, jos halukkaita löytyy, olisi kiva saada kasaan jonkinlainen minimaraton. Enempää en ole vielä asiaa miettinyt. Yritän ensin selvitä huomisesta 14 tunnin työpäivästä ja maanantaisesta aamuvuorosta...

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Sandra Brown - Paljon pelissä

 
Jos haluat lukea otteessaan pitävän dekkarin, lue Sandra Brownin Paljon pelissä.

Kirja alkaa hyvin koukuttavasti siitä, kun poliisin lesken Honorin ja hänen 4v. tyttärensä Emilyn pihalla eräänä päivänä makaa mies, Lee Coburn. Siitä alkaa seikkailu, joka pitää lukijan otteessaan sivu toisensa perään tarjoillen tasaisin väliajoin koukkuja niin että on pakko jatkaa eteenpäin. Ja lukea kirja loppuun, koska lukijankin on pakko saada tietää totuus.

Sandra Brown on mestari kuvailemaan sanallisesti ihmisten eri tunteita ilman että hän suoranaisesti sanoo, että toinen oli esimerkiksi vihainen. Teksti on luontevaa ja niin hyvin kuvailevaa, että tapahtumapaikat ja tapahtumat pystyy täysin kuvittelemaan. Ja se tekee kirjasta entistä koukuttavampaa. Tämän kirjan luettuani todella tiedän, mitä tarkoittaa sukeltaa sisälle kirjaan.

Kirjailijalta oli hyvin kekseliästä kirjoittamaa mukaan myös pieni Emily-tyttönen, koska se tekee tarinasta omalla tavallaan hellyyttävän. Ja samalla myös vetoaa lukijan tunteisiin, kun on kyse lapsesta.

Loppuun olisin kaivannut yhden lauseen lisää. Mutta en kerro mikä se on, koska se pilaisi teidän lukukokemuksen. Hiukan loppu kuitenkin tuntui jäävän yhdeltä osin auki vaikka kaikki muut tapahtumat saivatkin selitykset ja syylliset. Olen lukijana ehdottomasti sellainen, että haluan kaikki vastaukset suoraan ja kaikkiin kysymyksiin.

Niin ja en millään keksinyt, miten kansikuvan viekoitteleva nainen liittyy millään tapaa kirjaan. Mutta ehkä se on kuvittajan ajatus "seksi myy"-toteamuksesta. Kirjan nimikin on vähän kaukaa haettu, mutta kai sen jotenkin pystyy kautta rantain siihen liittämään, että koko kirjan ajan Honorilla on paljon pelissä.

Tapahtumat sijoittuvat pakomatkaan, väkivaltaa ei säästellä ja ihmisiä lahdataan tahdilla, kirja ei ollut kuitenkaan mitenkään niillä mässäilyä tai muutenkaan raskaslukuinen vaan sopivasti siellä täällä myös kevyempiä kohtia ja mustaa huumoria.

Suosittelen.

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Kesälukumaraton IV


Blogistanian kesälukumaratonin alku pääsi yllättämään minut ihan totaalisesti. Tänään aamulla heräsin ennen kellonsoittoa. Suunnittelin ensin tekeväni maratonpostauksen iltapäivällä töiden jälkeen, ja pientä etukäteisfiilistelyä. Mutta tajusin, että mun maratonhan alkaa TÄNÄÄN. Jäi siis suunnittelut aika vähille (lue: olemattomaksi). Nappasin kirjan töiden jälkeen hyllystä ja se oli siinä. Aluksi suunnittelin maratoonavani Ursula Poznanskin kirjalla Vii5i, koska viime maratonilla tykkäsin niin kovasti hänen toisesta teoksestaan, Sokeat linnut. Päädyin kuitenkin toiseen kirjaan, jotta saisin hiukan pienennettyä kirjastosta lainassa olevien kirjojen pinoa. Kesälukumaratonin kirjanani on Sandra Brownin uutuusdekkari Paljon pelissä. Aiemmissa lukumaratoneissani olen päässyt kolmensadan sivun huiteille, mutta nyt on aikataulujen ja lasten takia (kotona maratonin ajan) mahdotonta haaveilla mitään sen suuntaista, mutta jos nyt edes puolet aiemmista sivumääristä saavuttaisin, olisin oikein tyytyväinen.

Kesälukumaraton alkoi tänään aamuvuoron jälkeen, mutta oikeasti lukemaan pääsin vasta klo 17. Huomenna menen iltavuoroon, joten töihin asti maratoonaan. Harmi vaan, että ihan 24 tuntiin ei ole mahdollista.

klo 20:50 / 52 sivua
Ihan hyvä saavutus, ottaen huomioon, että lapset nukahtivat yöunille vasta juuri ennen kuin aloin tätä postausta tehdä. Kieltämättä haasteellista lukea kun 2,5-vuotias hyppii sylissä ja hokee "äiti, mitä sä teet?".

Lopetin kesälukumaratonin keskiviikon puolella juuri ennen iltavuoroon lähtöä, klo 13:00. Yhteissivumäärä 101. Mutta sainpahan juuri ja juuri luettua edes yli sata sivua. Maratoonaaminen on aina yhtä mukavaa. Ja hienoa huomata, että tällaisissakin puitteissa (työt ja perhe) lukeminen onnistuu. Ja onhan tuo saavuttamani sivumäärä paljon enemmän kuin mitä keskimäärin luen vuorokaudessa (10-20 sivua). Maraton oli hyvä muistutus siitä, että kyllä aikaa järjestyy lukemiselle kun vain järjestää. Ja kirjan maailmaan pääsee ihan erilaisesti sisälle kun lukee pitemmän pätkän kerralla, vaikka sitten lukisikin harvemmin.

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Minna Lindgren - Ehtoolehdon pakolaiset


Ehtoolehdon pakolaiset jatkuu siitä mihin Kuolema Ehtoolehdossa -kirja jäi. Aiemmasta kirjasta tutut Irma, Siiri ja Anna-Liisa joutuvat nyt evakkoon Ehtoolehdon remontin takia, ja muuttavat parin muun kanssa kimppakämppään. Yhteisasuminen ei olekaan niin hohdokasta kuin he aluksi kuvittelivat, ja Ehtoolehdon remonttiin tuntuu sekoittuneen kaikenlaista hämärää.

Anna-Liisa on sen verran huonossa kunnossa virtsatieinfektion ja sairaalakierteen jäljiltä, että hänelle määrätään kotihoito uuteen kimppakämppään. Kotihoidon moninaiset puolet tulevat ilmi, ja varmasti jää ajattelemaan vanhusten osaa ja kotihoidon toimivuutta kun henkilökunta vaihtuu koko ajan ja kokemattomat hoitajat joutuvat yksin tekemään kotikäyntejä.

Kirja tempaa mukaansa ja käsittelee mustalla huumorilla monia vakavia, tapetilla olevia asioita, jotka edelleen mielletään tabuiksi (esim. eutanasia, saattohoito ja kuoleminen).

Helsinkiä kuvataan monipuolisesti ja kirjaa lukiessa voi melkein istua itsekin Irman ja Siirin kyydissä raitiovaunussa katselemassa Helsingin maisemia. Kyllä, tässäkin kirjassa raitiovaunulla matkustelu on isossa roolissa.

Tykkäsin kirjassa siitä, miten lämpimästi henkilöt suhtautuivat nuoremmille ikäpolville pelottaviinkin asioihin. Juurikin kuolemaan esimerkiksi. Ja kirjan viimeiset sivut saivat tipan linssiin. Niin kauniisti ne oli kirjoitettu. (en paljasta enempää, lukekaa itse)

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Kesälukumaratonille ilmoittautuminen


Kuva: Denise Kerbs, CC BY 2.0
Logoksi muokannut: Emmi T.
 
 
 
Blogistanian tämän kesän toinen lukumaraton järjestetään ensi viikolla, 16.7. ja minä olen lupautunut sitä emännöimään.
 
Kesälukumaratonille osallistuminen ei vaadi omaa blogia vaan kaikki ovat tervetulleita osallistumaan. Ilmoittautumiset tämän bloggauksen kommentteihin. Blogittomat osallistujat voivat tulla maratonin jälkeen raportoimaan maratonin kulusta, luetuista sivuista ja kirjoista tämän bloggauksen kommentteihin.

Säännöt (joustavat sellaiset!):
(kopioitu suoraan aiemman kesälukumaratonin bloggauksesta Annamin blogista)

1. Kaikki 24 tunnin aikana luettu kirjallisuus lasketaan mukaan maratoniin.
2. Aloittaa voi mihin kellonaikaan hyvänsä ja lukea haluamansa ajan ja määrän kuitenkin niin, että enimmäisaika on 24 tuntia. (Esim: aloitus 16.7. klo 18.00 -> lopetus 17.7. klo 18.00.) Maratonin saa aloittaa halutessaan myös jo 15.7., kunhan osa maratonista luetaan 16. päivän puolella. Näin siksi, että maratoonareilla on erilaisia elämäntilanteita, jotka halutaan ottaa huomioon. Tankkaus-, lepo- yms. taukoja saa pitää vapaasti, mutta ne lasketaan mukaan suoritusaikaan.
3. Merkitään ylös luettu sivumäärä ja ilmoitetaan se julkisesti blogissa.
4. Lukea saa mitä tahansa, missä ja miten tahansa!
5. Lukumaratonista saa kirjoittaa blogiinsa etu- ja jälkikäteen ja mielellään myös maratonin kuluessa.
6. Lukumaratonin hashtagina somessa on #lukumaraton.
 
 
Lukumaratonille ilmoittautuneet:

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Kesäkuinen vähän erilainen lukumaraton

Kirjoitan tämän bloggauksen pitkin kesäkuuta ja julkaisen sitten heinäkuun alussa.


8.6. // luettuja kirjoja: 1
Eipä näytä hirmusti päätä huimaavan lukutahti. Ja alkuperäisestä aikataulusuunnittelusta on lipsuttu, mutta onneksi kuukautta on vielä jäljellä joten mahdollisuus kiriä. Kriiseilen töideni suhteen, joten sen puoleen tällainen julkinen koko kuukauden kestävä lukumaraton varmistaa sen, että välillä on pakko heittää stressinpoikanen nurkkaan ja keskittyä vain kirjoihin. Onneksi on kirjat ja kirjabloggaus!


15.6. // luettuja kirjoja: edelleen 1...
Mutta puolustaudun sillä, että mulla on kolme kirjaa kesken. Ja aion ne kaikki saada luetuksi loppuun heti alkuviikosta ennen torstaista lukumaratonia. Unissakulkija on erittäin raskas kirja raakuutensa vuoksi luettavaksi kerralla, joten pakko lukea vähän muitakin välissä. Yleensä jos mulla on useampi kirja kesken, ne ovat täysin eri kategorioista, mutta nyt on poikkeuksellisesti kolme dekkaria kesken. Seuraavaksi on ehdottomasti jonkun hömpän vuoro..


22.6. // luettuja kirjoja: 3
Kasassa on vasta kolme luettua kirjaa, vaikka kesäkuu on jo loppusuoralla.. Huoh.. Taidan luovuttaa 10 kirjan tavoitteestani ja vain mielenkiinnosta seurata kuinka monta kirjaa saan luettua tämän viikon aikana.

1.7. // loppusaldoksi jäi: 4
Jäin toooosi paljon tavoitteesta, suurimpana syynä ehkä työpaikan vaihto kesken kuukauden. Mutta onneksi tänään alkaa uusi kuukausi, joten voin yrittää uudelleen tavoitteeseeni.

Heinäkuinen vähän erilainen lukumaraton siis alkakoon!

maanantai 30. kesäkuuta 2014

Outi Pakkanen - Marius



Outi Pakkasen uutuuskirjassa Marius nimettömäksi jäävä päähenkilö alkaa selvittää koko kansan tunteman tv-tähden Mauri "Marius" Leppäsen outoa kuolemaa. Päähenkilö matkustaa Berliinistä Helsinkiin entisen pomonsa pyynnöstä, ja alkaa selvittää Mariuksen kuoleman taustoja tarkoituksenaan tehdä juttusarja Mariuksesta. Mielenkiintoisen tapauksesta tekee se, että Marius on päähenkilön entinen rakastettu vuosi(kymmeni)en takaa.

En tykännyt tästä kirjasta. Mutta tulipa luettua.
Pakkasen vanhemmat kirjat ovat huomattavasti parempia. Tämä oli sellaista "yleistä diipadaapaa" koko kirja. Päähenkilö kuljeskeli ympäri Helsinkiä ja tapasi muutamia ihmisiä. Miljööt ja ruuat oli kuvattu hyvin. Se oli iso plussa. Mutta muuta hyvää en kirjasta keksi sanottavaa. Henkilögalleria oli hyvin suppea ja loppuratkaisu.. ööö.. pettymys.

Jos jakaisin lukemista kirjoista tähtiä, tämä kirja saisi asteikolla 1-5 tähteä ehdottomasti vain yhden.

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Ursula Poznanski - Sokeat linnut



Sokeat linnut oli oikein loistava kirja lukumaratonille. Harmi vain, että maratonin jälkeen ei tuntunut löytyvän aikaa kirjan lukemiselle jotta olisin saanut sen saman tien loppuun.

Leirintäalueelta löytyy kaksi ruumista; kuristettu nainen ja ammuttu mies. Kun uhreja alkaa tulla lisää, yhdistäväksi tekijäksi osoittautuu Facebookin runoryhmä. Salzburgilaisen naispoliisi, Beatrice Kaspary liittyy salanimellä ryhmään, jotta voi paremmin seurata mitä ryhmässä tapahtuu.

Kirja pitää todella otteessaan. Murhatutkimuksen lisäksi kirjassa seurataan myös Beatricen yksityiselämää - juuri sopivassa määrin jotta kirja pysyy dekkarina. Beatricen ja hänen kollegansa Florinin välillä on selvä jännite, joka on äärimmäisen hyvin kuvattu kosketuksin ja katsein. Poznanski on todella taitava kirjailija ja tunnelmanluoja.

Facebook oli isossa roolissa tässä kirjassa. Tykkäsin siitä. Monessa muussa kirjassa on ollut minulle paljon vieraampi Twitter. Mutta jäin miettimään sellaista, että mahtaakohan kirja avautua samanlaisesti sellaiselle lukijalle (esimerkiksi isälleni) joka ei ole facebookin ihmeelliseen maailmaan perehtynyt.. Samanlaisesti kun minulta selvästi jäi oleellinen osa Twitteriin viittaavista kirjoista ymmärtämättä.

Ursula Poznanskin ensimmäinen kirja Vii5i, on vielä lukematta, joten ei epäilystäkään, minkä kirjan luen heinäkuun maratonilla. Olen erittäin vakuuttunut tämän kirjailija taidoista.

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Erik Axl Sund - Unissakulkija



Varistyttö -trilogian toinen osa jatkaa siitä, mihin ensimmäinen osa jäi. Jeanette Kihlbergin tutkimukset selvittämättömien lapsimurhien parissa jatkuvat. Lisää murhiakin tulee, mutta tällä kertaa ne ovat erilaisia kuin aiemmin. Ja yhteinen nimittäjäkin tuntuu pikkuhiljaa löytyvän, nimittäin Victoria Bergman. Mutta yhtä mystisesti kuin Victorian nimi putkahtelee esiin, häntä ei löydy mistään.

Unissakulkija valottaa Varistytön taustoja, ja pitää otteessaan kyllä koko kirjan ajan. Varistyttöä lukiessa tuli olo, että kaikki maailman pahuus oli yritetty tunkea yksien kansien väliin. Unissakulkijakin on raaka, mutta eri tavalla kuin Varistyttö.

Kirjan luettuaan lukija saa moniin kysymyksiin vastauksia, mutta yhtä monta uutta kysymystä on edelleen ilman vastausta. Ja kirjan viimeiset tapahtumat saavat lukijan jäämään otteeseen ja pakottaa lukemaan myös trilogian viimeisen osan. On vain pakko saada tietää, miten kaikki päättyy.

Huumoria tässä osassa ei ole yhtään enempää kuin ekassakaan - eli siis ei yhtään. Mutta monia muita tunteita lukija käy läpi. Ja mielestäni oli erittäin hykerryttävää kun kirja saa lukijan melkein ääneen huutamaan Jeanettelle ohjeita.

Varistyttö -trilogiaa on kehuttu niin kovasti, että odotin tämän osan olevan floppi. Mutta onneksi olin väärässä. Jään mielenkiinnolla odottamaan lokakuussa ilmestyvää viimeistä osaa, Varjojen huone.

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Arvostelukappale ja lukumaratonin jälkimainingit


Kirjojen keskellä -blogin Maija lähetti minulle Meri Kuusiston kirjan Amerikkalainen, koska oli itse saanut kyseisen kirjan arvostelukappaleena kahteen kertaan. Kiitoksia vaan kovasti tätäkin kautta. Yritän ensin saada kirjaston kirjojen pinoa pienemmäksi, ja käyn sitten vasta Amerikkalaisen kimppuun.

Luin Sokeat linnut -kirjaa lukumaratonilla. En kuitenkaan päässyt siinä ihan loppuun asti maratonin aikana vaan olen nyt 24 tunnin luku-urakasta huolimatta lukenut nenä kiinni kirjassa sen minkä töiltäni olen ehtinyt. Odotan jo kovasti 16.7. olevaa kesän töistä lukumaratonia. Mulla ei ole tuonne asti työvuoroja, joten toivon kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että vuorot edes jotenkin onnistuvat niin, että pääsen mukaan maratonille.

Muutama asia muistiin seuraavaa maratonia varten:
- lukeminen onnistuu paremmin kuin lukee yhtä kirjaa (tarpeeksi paksua ;) ) koko maratonin. Ennen maratonia kesken olevan kirjan ehtii lukemaan loppuun myöhemminkin...
- ei mitään ylimääräistä tekemistä maratonpäivälle, kuten kaupassa käyntiä
- valmiit eväät koko päiväksi, tai ainakin jotain todella helposti tehtävää
- televisio kiinni koko maratoonaamisen ajan

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Kesälukumaraton III



Pari tuntia maratonin alkuun, ja kirjojen valikoima on pienentynyt tällaiseen kasaan. Lisäksi minulla on kesken vielä Unissakulkija jota en ehdi ennen maratonin alkua lukemaan, joten luen sen ensi töikseni loppuun heti maratonin alkuun. Mutta nyt täytyy kiiruhtaa hierojalle.

Ensimmäisen lukumaratonini pidin elokuussa 2013, ja tuolloin vuorokauden lukusaldoksi tuli 292 sivua. Lokakuussa 2013 innostuin maratoonaamaan uudestaan, mutta kertyi vain 239 sivua. Joulukuussa 2013 oli kolmas maratonini ja tuolloin pääsin aikaisempien tulosteni väliin, 258 luettua sivua. Noista nopeasti laskettuna keskiarvoksi tulisi 263 sivua. Tuon yli olisi ainakin päästävä tällä maratonilla, toivottavasti teen oman uuden ennätykseni.

Päivitän tähän viestiin maratonini etenemistä tasaisen epätasaisesti.

Tervetuloa seuraamaan lukumaratoniani!


klo 20:20 / 34 sivua
Lasten iltapuuhat on tehty ja molemmat sängyissään. Toinen nukkuu jo ja toinenkin melkein. Nyt vihdoin kunnolla kirjan kimppuun. Aloitin tuossa jo ennen iltatoimia maratonin lukemalla Erik Axl Sundin Unissakulkijaa lukemaan loppuun. Vielä olisi vajaa 40 sivua jäljellä.

klo 8:55 / 69 sivua
Eipä mun lukutahti päätä huimaa, mutta tämä nyt oli ihan odotettavissakin.. Nyt on aamutoimista selvitty ja lapset viety hoitoon, joten seuraavat kuusi tuntia on mun todellista maratoonausaikaa ennen kuin lapset tulevat taas kotiin. Unissakulkija on nyt luettu (siitä bloggaus myöhemmin). Vii5i houkuttelee mua kovasti, mutta taidan hetken lukea jotain hömppää ja vasta myöhemmin siirtyä taas dekkarin pariin.. oli sen verran puhutteleva tuo Unissakulkija.

klo 11:30 / 138 sivua
Vaikka eksyin blogikierrokselle edellisen päivityksen jälkeen, onnistuin tuplaamaan tässä välissä jo luettujen sivujen määrän. Eilen kirjastossa käydessäni mukaani tarttui Vii5i -kirjan kirjoittaneen Ursula Poznanskin uutuus Sokeat linnut. Ajattelin säästäväni kirjan lukumaratonini jälkeiseen aikaan, juhannuksen herkkupalaksi, mutta tartuinkin siihen nyt jo enkä malta laskea käsistäni. Nyt on pakko kiiruhtaa välillä ruokakauppaan ostamaan viime hetken ruuat ennen juhannusta. Jatkan sen jälkeen maratoniani.

klo 18:00 / 241 sivua
Pääsin parilla sivulla yli alimman suorituksen. Aika olematon sivumäärä, mutta viime maratonista on puoli vuotta aikaa joten pientä maratonkankeutta oli havaittavissa. Noh, heinäkuussa sitten paremmalla tuloksella. Ja paremmin valmisteluin (ei kauppareissuja tms.).

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Kesälukumaratonille valmistautumista

KESÄLUKUMARATON III

18.6. klo 18.00 - 19.6. klo 18.00

 
 
 
Huomenna aloitan illalla oman osuuteni Blogistanian yhteisestä kesälukumaratonista.
Tänään jo vähän valitsin kirjoja maratonia varten. Vaihtoehtoina olisi maratoonata joko jommalla kummalla yksittäisellä paksulla kirjalla (vasemmalla), tai kirjaston kirjoilla. Oikean puoleinen kasa on omasta hyllystä löytyneitä (Kirjan ja Ruusun päivän kirja sekä kaksi muuta kirjaa, jotka löytyivät tämän päivän kirjakauppareissulta).
 

 
Kasa Slaughtereita on odottanut lukuvuoroaan jo vaikka kuinka kauan,
eikä olisi ollenkaan hullumpi ajatus maratoonata Slaughtereilla.
 
 
 
Kynän ja muistilehtiön kaivoin jo esille huomista varten. Saa laittaa heti tuoreeltaan fiilikset ja sivunumerot talteen sekä kirjoittaa ranskalaisilla viivoilla alustavasti blogitekstistäkin ajatuksia.
 
 

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Niina With - Taisit narrata, Stella


Kirja kertoo Stellasta, kuten nimestäkin voi päätellä. Stella tutustuu naapuriinsa Markukseen, mutta kutoo vähän vahingossakin valheiden seitin ohuen verkon ja yrittää olla puhumatta itseään pussiin. Myös pomoaan kohtaan Stellalla on jonkinlaisia (eroottisia?) tunteita. Ja nettideittipalstalta löytyy mystinen Figaro.

Hyvin viihdyttävää kotimaista chick litiä. Ja kirjassa on vain vajaa 200 sivua, joten sopii hyvin pieneksi välipalaksi dekkareiden keskelle.

Aluksi häiritsi Stellan valehtelut koska tuli sellainen olo, että tätäkö tämä on koko kirja. Mutta asetelma muuttui myöhemmin, Stella yritti kertoa totuutta ja puhui kaikille muille totta, joten kirja osoittautuikin paremmaksi, kuin alkusivujen perusteella ajattelin.

Kirjassa on pieni ripaus bridgetjonesmaisuutta, mutta kirjailija ei millään tavalla peittele, että Bridgetit on tullut luettua. Erilainen asetelma olisi varmasti saanut lukijan ajattelemaan matkimista, ja se olisi saanut ainakin minut jättämään kirjan kesken. Nyt asia ei siis häirinnyt ollenkaan, vaan viittaukset Mark Darcyyn olivat oikein oivia.

Loppuratkaisu oli yllättävä ja tykkäsin siitä kovasti. On aina mieluista kun hömppäkirjan loppu yllättää, eikä sitä arvaa heti ensimmäisten sivujen jälkeen, ketkä päätyvät yhteen.

Odotan kovasti kohta ilmestyvää seuraavaa osaa: Joko taas, Stella.

perjantai 6. kesäkuuta 2014

Vähän erilainen lukumaraton

Kesän keskeltä tuntuu vaikealta löytää kokonaista vuorokautta lukemisen pyhittämiselle,
joten päätin kokeilla vähän erilaista lukumaratonia.
Valitsin 10 kirjaa, jotka minulla on tavoitteena lukea kesäkuun aikana.
 
 

 
Niina With - Taisit narrata, Stella
Linda Howard - Vapaata riistaa
Jennifer Weiner - Tietyt tytöt
Rake Tähtinen - Sidotut kohtalot
Paulo Coelho - Veronika päättää kuolla
Johanna Sinisalo - Lasisilmä
Tommi Kinnunen - Neljäntienristeys
Pia Heikkilä - Operaatio Lipstick
Tapio Koivukari - Käpykaartilaiset
Jane Green - Vauvakuume
 
 
Voi olla, että kesäkuun edetessä vaihdan jonkun kirjoista johonkin toiseen.
Mutta tavoitteena siis lukea 10 kaunokirjaa tämän kuun aikana.
Jokaisesta kirjasta teen postauksen kuten tähänkin asti,
mutta niiden lisäksi teen heinäkuun alussa yhteenvedon koko kuun lukemisista.


keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Joel Dicker - Totuus Harry Quebertin tapauksesta

 
 
Harry Quebertin pihasta löytyy sattumalta 33 vuotta sitten kadonneen 15-vuotiaan tytön ruumis. Menestyskirjailija Marcus Goldman haluaa puhdistaa oppi-isänsä maineen ja matkaa New Yorkista Auroran pikkukaupunkiin selvittämään tapausta.
 
Kerronta on polveilevaa, ja juuri se pitää lukijan otteessaan. Limittäin kerrotaan sekä vuonna 1975 tapahtumia ajalta ennen Nola Kellerganin katoamista, Marcuksen opintoja ja nykyhetkeä (vuotta 2008). Koko kirjan ajan on sellainen olo, että luen vielä hiukan ja hiukan ja hiukan koska pakko saada tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu.
 
Tämän kirjan luettuani tiedän mitä oikeasti tarkoittaa uppoutua kirjaan. Kuvittelen lukevani vain hetken ja havahdun kahden tunnin kuluttua ensimmäisen kerran katsomaan kelloa. 

Kirjan pääosassa on Nola Kellerganin katoamisen selvittäminen ja Harry Quebertin syyttömyyden todistaminen, mutta samalla se on myös hieno rakkaustarina ja Marcuksen kasvutarina. Tätä kirjaa ei todellakaan ole hehkutettu turhaan.

Luin kirjan e-kirjana, joka teki lukukokemuksesta vielä miellyttävämmän. Yli 800 sivuinen kirja kun on todellinen järkäle, mutta tabletilta luettuna ei paina yhtään sen enempää kuin mikään muukaan kirja.

tiistai 20. toukokuuta 2014

Sari Luhtanen - Linssit huurussa



Linssit huurussa kerto maailmalla mainetta niittäneestä valokuvaajasta, Rikistä, joka asuu Pariisissa mutta ikävien sattumusten summaksi päätyy Helsinkiin ystävänsä Mannan alivuokralaiseksi. Ennen Helsinkiin tuloaan Riki viettää kiihkeän viikonlopun naimissa olevan miehen, Aaron kanssa ja on varma, ettei koskaan enää tapaa miestä.

Aivan ihana, huumorilla höystetty chick lit. Olen lukenut ja tykännyt Luhtasen aiemmistakin kirjoista, mutta voisin melkein sanoa, että tämä oli niistä paras. Kirjaa ei malttanut laskea käsistä. Ja teki oikein hyvää lukea välillä jotain muuta kuin dekkareita. Lämpenevät, aurinkoiset ilmat saavat minussakin heräämään sen pienen, pienen sisäisen romantikon.

Tarina piti koko ajan otteessaan, mutta erityisesti pidin loppuratkaisusta. Se ei ollut mitenkään perinteinen, mutta silti aivan ihana. Eikä sitä kyllä mitenkään ennalta arvannutkaan vaikka se oli koko ajan silmien edessä.

Jos jotain negatiivistä pitää kirjasta sanoa, sanoisin sen, että Riki-nimestä mulle tuli heti mielleyhtymä Riki Sorsaan ja se ei millään tavalla istu tämän kirjan maailmaan. Toinen häiritsevä seikka oli se, että koska suurin osa kirjasta oli kirjoitettu Rikin näkökulmasta ja minämuodossa, Oskun ja Mannan näkökulmasta kerrotut luvut kaikkitietävän näkökulmasta tuntuivat todella irrallisilta. Ehkä tämän kauneusvirheen olisi jotenkin voinut korjata toisin. Minua ei olisi häirinnyt niin paljoa, jos olisi kerrottu, että Osku teki sitä, tätä ja tota yhden luvun verran. Enemmän minua häiritsi niissä se, että näissä luvuissa myös Rikistä puhuttiin nimellä vaikka tosiaan muuten oli minämuodossa.

torstai 15. toukokuuta 2014

Sähköinen kirja

Olen aina puolesta puhunut paperikirjojen puolesta
ja tuhahdellut niin Kindlelle, iPadille kuin kaikille muillekin lukulaitteille.
(Happamia, sanoi kettu - vai miten se meni!?)
 


 
Perheemme toinen kannettava tietokone alkaa osoittaa vanhuuden merkkejä
joten mikä olisikaan parempi tilaisuus ottaa seuraava askel teknologian kehityksessä.
Niinpä hetken mielijohteesta vuosien pohdinnan jälkeen vihdoin marssin eilen kauppaan
ja ostin iPadin.
 
Ja enhän minä olisi mikään lukutoukka jos en olisi sinne heti ladannut muutamaa e-kirjaa.
Täytyyhän sitä tietää, mitä haukkuu.
Eli latasin tabletilleni mm. tämän kirjan:
 
 
Vielä en osaa kommentoida juuta enkä jaata sähköisen kirjan lukemisesta,
koska minulla on kesken Sari Luhtasen hykerryttävän ihana uutuuskirja.
 


torstai 8. toukokuuta 2014

J.K. Johansson - Noora


Palokaski -sarjan toinen osa kertoo Noorasta, kuten nimestäkin voi päätellä. Eka osan lukemisesta on jo vuosi aikaa, joten moni asia oli tässä välissä päässyt unohtumaan, mutta hyvin palautui mieleen tätä kirjaa lukiessa.

Noora jatkaa siitä mihin Laura jäi. Kirjan alussa löydetään ekassa osassa kadonneen Lauran ruumis. Heti seuraavassa luvussa tutustutaan Nooraan. Noora haluaisi olla kuten Laura, suosittu. Hän keksiikin perustaa blogin, jossa kirjoittelee kuvitteellisestä elämästään, shoppailuistaan ja matkoistaan. Oikeasti hän on vain Palokaskessa ja lavastaa kuvia todisteeksi blogissa kertomille tapahtumilleen.

Kirjaa kerrotaan myös Korhosen, Niken ja Mian näkökulmasta, jotka tulivat tutuiksi jo ensimmäisestä osasta. Heidän henkilöhahmonsa ja siviilielämänsä syvenevät tässä osassa.

Viimeiset luvut ovat erittäin jännittäviä. Vaikka lukija saa tässä osassa jo osaan kysymyksiä vastauksen, vielä jää paljon kysymyksiä ilmaan.

Tarina on erittäin viihdyttävä. Tykkäsin tästä osasta enemmän kuin ensimmäisestä, joten kolmannen suhteen odotukset on korkeilla. Ekasta kirjasta olin kirjoittanut blogiinkin siitä, että tuli mieleen nuortenkirja. Tässä sitä pelkoa ei ollut, vaan kyse todellakin on dekkarista.

Suosittelen.

Kirjan kolmas osa Venla ilmestyy maaliskuussa 2015.

tiistai 6. toukokuuta 2014

Seppo Jokinen - Mustat sydämet



Uusi Koskinen - dekkari on täällä taas! Jipii! Kirjaan tarttuminen oli kuin olisi tavannut hyvän ystävän pitkästä aikaa. Se läikähdys sydänalassa.


Koskinen on maratonilla Australiassa kolmen kollegansa kanssa. Maaliin päästyään hän saa avunpyynnön. Vuosikymmeniä sitten Suomesta Australiaan muuttaneen Auli Kiuruvirran puoliso Veikko on kuollut yllättävissä olosuhteissa ja nyt miehen 18-vuotias veljentyttö Valpuri on kadonnut jälkiä jättämättä. Australian poliisi ei suostu ottamaan asiaa vakavasti, mutta Auli on varma, ettei Valpuri ole kadonnut vapaaehtoisesti. Hän tunnistaa Koskisen maratonilta poliisiksi paidan selkämyksessä olevan tekstin perusteella ja pyytää epävirallista apua.

Koskisella ei ole Australiassa minkäänlaisia poliisivaltuuksia, mutta epävirallinen tutkinta lähtee silti käyntiin. Osa johtolangoista johtaa Suomeenkin asti, ja näihin Koskinen saa apua kotimaahan jääneeltä kollegaltaan, Ulla Lundelinilta.

Kirja on äärettömän hienosti rakennettu ja kerronta siirtyy luontevasti Suomen ja Australian väliä. C.S.I.-tyyppisen tutkinnan sijaan on mielenkiintoista lukea dekkari, jossa kaikki perustuu poliisin omaan päättelykykyyn. Australiassa en ole koskaan käynyt, mutta voin silti todeta, että Jokinen kuvaa erittäin uskottavasti maisemia sekä australiansuomalaisten kieltä, tapoja ja ikuista koti-ikävää.

Suhtaudun aina varauksella kirjailijoihin, jotka säännöllisesti puskevat maailmalle kirjan toisensa jälkeen kerran vuodessa -tahdilla. Väkisinkin ideat loppuvat ja alkaa toistaa itseään. Ja kirjoihin tulee väkisin tehdyn tuntu "koska taas on se aika vuodesta". Seppo Jokinen tekee tässä ehdottomasti poikkeuksen. Tämä on Jokisen 19. kirja, joka kertoo Sakari Koskisen seikkailuista, ja voin sydämestäni sanoa, että Jokinen todellakin pitää kovan tasonsa kirja toisensa jälkeen. Hienoa!

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Erik Axl Sund - Varistyttö


Maaliskuussa ilmestynyt Varistyttö aloittaa saman nimisen trilogian. Seuraavia osia ei tarvitse kauaa odottaa. Unissakävelijä ilmestyy kesäkuussa ja päätösosa, Varjojen huone lokakuussa.

Kirjan päähenkilönä on tukholmalainen rikoskomisario Jeanette Kihlberg, joka saa tehtäväksi tutkia jätesäkistä löytyneen pojan murhan. Tutkinnan edessä ruumiita tulee vielä lisää. Heistä jokaista on kidutettu ja kaikki ovat paperittomia, joita kukaan ei tunnu kaipaavan. Tutkintaan avuksi kutsutaan psykoterapeutti Sofia Zetterlund, joka on erikoistunut lapsuuden kovia kokeneiden hoitoon. Hänellä on vaikeiden asiakkaiden joukossa Victoria Bergman, jonka tarinasta Sofia ei tunnu saavan otetta. Samaan aikaan seurataan parinkymmenen vuoden takaisia tapahtumia itseään Varistytöksi kutsuvan tytön lapsuudesta. Isä käyttää tyttöä seksuaalisesti hyväksi ja se tuntuu vääristävän tytön ajatusmaailmaa.

Tarinassa ei ole yhtään huumoria, synkkää ja pimeää senkin edestä. Tuntui, että kaikki mahdollinen pahuus oli tungettu yksien kansien väliin. Sen puolesta kirja oli raskaslukuinen ja alussa kerronta tuntui hyppivän vähän liiaksikin henkilöstä ja ajasta toiseen. Meni pitkään ennen kuin pääsin kunnolla kirjaan sisälle, ja oikeastaan viimeiset vajaa sata sivua olivat ne parhaimmat. Toivottavasti seuraavien osien kerronta säilyy niiden kaltaisena. Enempää en uskalla tuota ajatusta avata, jotta en pilaa kenenkään lukukokemusta. Ja te, jotka olette lukeneet kirjan, tiedätte mitä tarkoitan.

Olisin kaivanut väliin jotain muutakin kuin raskaita tapahtumia toistensa perään. Tutkinta oli raskas, keskeisimpien henkilöiden kotiolot olivat hankalia ja tapahtumat, jotka olivat tapahtuneet aiemmin ja joista nyt kerrottiin, oli kamalia.

Jossain kohtaa kirjaa ajattelin, että en tule kahta muuta osaa lukemaan, mutta kirja loppui sellaiseen koukkuun, että pakkohan se kesäkuussa ilmestyvä kakkososa oli jo kirjastosta varata.