Wallander-lukumaraton

Ihanaa, kesä ja dekkarit! Vielä huominen töitä ja sitten alkaa neljän viikon kesäloma. 

Viime syksynä keksin alkaa kerätä itselleni Wallander-sarjan juhlapainoksen. Ystävälläni tämän sarjan keräämiseen meni reilu kolme vuotta, joten olin varautunut pitkään urakkaan. Pari kirjaa löytyikin Helsingin kirjamessujen antikvariaattiosastolta, yhden sain isältäni hänen kirjahyllystään, 2 + 2 asti Facebookin kirjakirppis-ryhmästä ja kaksi viimeistä löysin parista eri nettiantikvartiaatista (kiitoksia Facebookin Dekkariryhmän avuliaisuuden!) 

Wallandereita olen lukenut noin 15 vuotta sitten. Jossain vaiheessa meinasin lukea ne uudestaan mutta olivat vielä liian hyvässä muistissa joten se sitten jäi. Nyt kesälomani kunniaksi aion lukea nämä kaikki kahdeksan kirjaa sekä Rauhaton mies -kirjan ja Haudattu - minidekkarin, jotka ilmeistyivät vasta tämän painoksen jälkeen. 

Teen jokaisesta kirjasta oman postauksen, mutta lomani päätteeksi vielä yhteispostauksen lukumaratonmatkastani. Ihan pelkästään Wallandereissa en lupaa koko lomaani pysyä, koska minua odottaa myös mm. Seppo Jokisen uusin dekkari ja kai sitä jotain kesähömppääkin pitää ahmia. 

Aurinkoisia kesäpäiviä! Toivottavasti moni löytää takaisin blogini pariin pitkän tauon jälkeen!

Henning Mankell - Haudattu

"Wallander etsii rauhaisaa paikkaa, johon vetäytyä eläkepäivikseen. Hän lähtee katsomaan taloa, joka on myynnissä hänen lapsuuden maisemissaan ja ihastuu siihen, mutta viime hetkellä jokin kiinnittää hänen huomionsa: puutarhassa pistää maasta esiin ihmisen käsi. Nykyhetken rauhaisan pinnan rikkoo talon synkkä menneisyys ja selvittämättä jäänyt rikos."

Mukaansatempaana pienoisromaani Mankelilta. Viimeisimmästä lukemastani Wallanderista on aikaa jo vuosia, joten vähän oli hakusessa "kuka, mitä, häh". Tarinan edetessä kaikki oleellinen tuli kyllä esille.

Juoni on taidokkaasti kirjoitettu. Kokonainen murhatutkinta ehditään käymään läpi suht lyhyessä sivumäärässä, mutta missään kohtaa ei tule sellainen olo, että olisi tarpeettomasti harpottu eteenpäin. Päinvastoin.  Oikein raikas vaihtelu dekkaritiiliskiville.

Kirjan lopussa on myös mielenkiintoinen pätkä, jossa Mankell kertoo Wallanderin luomisesta sekä kirjojensa synnystä. Ja perustelee hyvin, miksi Wallander-kirjoja ei enää tule.