Lokakuun viimeinen viikonloppu vierähti perinteisesti Helsingissä Kirjamessuilla.
Tämä oli mulle jo neljäs kerta peräkkäin.
Lasten syysloman takia tiesin, että ihan hirveän pitkää messuviikonloppua en voi viettää. Haaveilen edelleen, että voisin joku vuosi nauttia messuista kaikki neljä päivää. Noh, ehkä joskus...
Tänä vuonna suuntasin perjantai-illalla Helsinkiin kun mies oli kotiutunut töistä ja ottanut lastenvahtivuoron. Olin yötä hotellissa, nautin hotelliaamupalan pitkän kaavan mukaan lauantaina ja suuntasin messuilemaan heti kun ovet aukesivat klo 10.
Olen aikaisempien vuosien perusteella todennut, että jos haluaa katsella kirjoja lauantaina ihan rauhassa, kannattaa se tehdä heti ovien auettua. Silloin paikalla ei ole vielä ihmispaljoutta, kirjoja pääsee tutkailemaan ilman että joutuu vieruskavereiden puristuksiin ja kassojenkaan jono ei ole liian pitkä. Niinpä nytkin kiersin ensin muutaman kustantajan standin ja parkkeerasin sen jälkeen Suomen Dekkariseuran järjestämään Dekkarilauantaihin kutimieni kanssa.
Dekkarilauantain idea on siis, että dekkarikirjaili(t) keskustelevat haastattelijan kanssa annetusta teemasta ja uudesta kirjastaan.
Rönnbackan huumori haastattelussa upposi minuun kuin kuuma veitsi voihin, ja jäinkin miettimään, miksi ihmeessä en ole yhtään hänen kirjoistaan lukenut. Täytyykin tutustua miehen tuotantoon.
"Porilaisten trilogiassakin on neljä osaa"
Markus Falkin takaa paljastuikin Virpi ja Heikki Hämeen-Anttila.
Varekset tekevät minuun vaikutuksen erityisesti Turku-kuvauksillaan. Ehkä niissä ei muille ole mitään ihmeellistä, mutta entisenä turkulaisena on ihana bongata tuttuja paikkoja kirjasta.
Reijo Mäki paljasti, että ensi keväänä ilmestyy 30. Vares -dekkari, Tolvana.
Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen yhteistyö on alkanut blogin ja sähköpostien kautta. Olipa hieno kuulla tarina kirjan takaa ja siitä, miten he olivat päätyneet vahingossa kirjoittamaan yhdessä.
Outi Pakkasen Linnaa aloittelinkin jo pienen matkaa, mutta siinä pääosassa oleva kansanedustaja Pertti Pekkala esiintyy myös kirjassa Tarjoilija, pyyhkikää taulu joten taidan lukaista sen ensin ja palata sitten vastan Linnan pariin.
Pyy, Tarasova ja Valkama olivat kaikki minulle ennestään vieraita kirjailijoita, mutta mielenkiinto heräsi ja erityisesti Heikki Valkaman Japaniin sijoittuva kirja tarvii kirjastosta etsiä.
Jarkko Sipilä on ehdottomasti dekkaristien kovinta kärkeä.
Dekkarilauantain lisäksi kävin päälavalla kuuntelemassa kahta muuta haastattelua:
Maria Veitola uudesta kirjasta olen nähnyt monta mainosta vähän joka paikassa mutta en ole ollut erityisen kiinnostunut sen enempää Veitolasta itsestään kuin hänen kirjastaankaan. Hänen haastattelun kuunneltuani tuli olo, että kyllä mun on tuo kirja luettava: niin hyviä ajatuksia.
Tuomas Kyrön huumori osui ja upposi. Uusimmassa kirjassa Mielensäpahoittaja päätyy perustamaan bolgin (kyllä! bolgin, ei blogia). Mikä teema!
Messupäivään olin varustautunut asiaankuuluvasti: villasukkatekeleellä. Yleensä neulon perinteisesti sukkapuikoilla, mutta halusin välttää puikkojen tippusin lattialle, joten neuloin sukkia pyöröpuikoilla. Pudonneet puikot kun on huomattavasti helpompi noukkia olohuoneen lattialta kuin täyden salin penkkien välistä.
Messuostokset:
Uusi Villasukkakirja ja 100 virkattua lumihiutaletta löytyivät Adlibriksen standilta hyvästä messutarjouksesta (luulin, että tuon lumihiutalekirjan painos on loppu eikä sitä saa enää mistään joten yllätys oli aikamoinen)
Lumi Karmitsan Muhkeat Sukat on vasta ilmestynyt, ja täynnä niin ihania pitsi - ja palmikkosukkia että sitä ei vain voinut jättää ostamatta (Karmitsa tunnetaan paremmin kirjoneulesukkaohjeistaan)
Hjorth & Rosenfeldt on minulle vieraampi ja tätä sarjaa on ilmestynyt jo useampi osa mutta päädyin silti ostamaan Korkeampi oikeus -kirjan ja ottamaan sen riskin, että pääsen juoneen kiinni vaikka en olekaan sarjan aiempia osia lukenut
Mari Jungstedtin Pimeys keskellämme oli ainoa kirja, joka oli etukäteen "ostoslistalla". Ja se lähtikin lukuvuoroon heti kun messuilta illalla kotiuduin. Olisin aloittanut muuten jo autossa mutta lähdimme vasta klo 18 eikä silloin enää nähnyt lukea autossa.
Ja totta kai kunnon lankahamsteri onnistuu löytämään myös kirjamessuilta lankaa.
Ihan oikein 15 kerää ostin "kun halvalla sai" - yhteensä siis 1,5 kg :D
Kaikkien aikojen paras muistoni on kuitenkin ehdottomasti vuodelta 2016 kun päädyin Pate Mustajärven kainaloon!
(enkä ole muuten vieläkään blogannut tuosta kirjasta!)
