"Tähän asti Emmin elämä, koiraa myöten, on koostunut muiden rippeistä. Hän päätyy kotitalousopettajaksi, kun taas aina hohdokas Lili haaveilee elämästä Suomen Martha Stewartina. Ravintolapäivässä kuuluisan ravintoloitsijan, Sandran, huomion herättää kuitenkin yllättäen Emmi. Elämä saa vauhtia. Hänen blogistaan tulee suosittu, hän saa komean poikaystävän - montakin ja joka sorttia - ja kaikki tuntuu olevan mallillaan. Mutta kun Emmi on päässyt herkkupöytään, hän ei enää osaa lopettaa. Vähitellen Emmin on tajuttava, ettei kaikkea voi santsata. On löydettävä se, mistä oikeasti nauttii."
Tavoistani poiketen tartuin hömppäkirjaan dekkarin sijaan. Ehkä olen tottunut monisyisempiin kirjoihin koska tuntui, että tämä jäi hirmu pinnalliseksi. Loppuratkaisukaan ei yllättänyt. Lilin karikatyyrisyys alkoi jossain vaiheessa ärsyttää minä-keskeisyydessään. Kirjassa lähes kaikki tuntui liittyvät ruokaan ja joka välissä mainittiin ruokia. Tosin ihan liian hienoja, eikä tällainen tavallinen tallaaja oikein tiennyt mistä milloinkin puhuttiin. Ehkä olisi voinut enemmän käyttää kirjassa tavallisia ruokia.
Se taitaa kertoa kirjasta aika paljon, etten saa aikaiseksi siitä mitään tämän syvällisempää bloggausta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti