"Älä hätäile. Lue vielä yksi kirja."

lauantai 27. huhtikuuta 2013

J.K. Johansson - Laura


"Laura on säkenöivä avaus uudelta tekijältä. Se on samaan aikaan painostava psykologinen trilleri ja hykerryttävä ihmissuhdedraama, pakahduttava tarina eräästä perheestä ja silmiä avaava kuvaus moraalin murroksesta internetin määrittämässä yhteiskunnassa. Mia Pohjavirta on nelikymppinen entinen nettipoliisi, joka yrittää päästä eroon Facebook-riippuvuudestaan. Nikke on hänen pikkuveljensä, suurpiirteinen koulupsykologi. Laura Anderson on lukiolaistyttö, Niken asiakas ja erittäin kadonnut. Kun Lauran vanhemmat perustavat Facebook-sivun tytön löytämiseksi, aukeaa varsinainen Pandoran lipas."

Kirja tuli ahmittua parissa päivässä. Tarina oli mukaansatempaava ja todentuntuinen. Olisin ehkä enemmän kaivannut nuorison kuvaamista ja heihin liittyviä tapahtumia. Paikka paikoin kerronta jäi kuitenkin pinnalliseksi.

Ilmeisesti olen lukenut liikaa ruotsalaisia dekkareita, ja on vaan myönnettävä, että suomalaiset eivät yllä samalle tasolle vaikka tämäkin kirjailija oli siis "ammattimaisen tarinankertojan salanimi". Tarina jätti ilmoille monta kysymysmerkkiä sekä päähenkilön Mian ihmissuhteista että Lauran kuolemasta. Koska kyseessä on rikossarjan avaus veikkaan, että seuraavissa osissa tullaan vielä palaamaan (ja mahdollisesti myös ratkaisemaan) Mian ja Nikken siskon katoamiseen.

Yritin etsiä muutamaankin otteeseen netistä, että milloin seuraava kirja sarjasta ilmestyy ja montako kirjaa yhteensäkään tulee, mutta en löytänyt mitään. Kaikki koskivat vain tätä ensimmäistä osaa.  

2 kommenttia:

  1. Jotenkin innostuin tästä ensimmäisellä kuulemalla, sitten kuitenkin innostus häipyi ja laitoin tämän muistini perukoille odottamaan sitä päivää joskus tulevaisuudessa, kun ehkä tämän luen. Kun luen kirjasta kehuja, alkaa tuntua enemmän siltä, että kyllä minä tämän joskus luen, mutta en ole vielä niin innostunut, että tämä pitäisi saada heti luettavaksi eli varata kirjastosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä kirjasta oli vaikea kirjoittaa arviota, koska toisaalta tykkäsin kovasti mutta toisaalta sitten taas olin aika pettynyt. J.K. Johanssonia oli kovasti kehuttu joka paikassa, ja ylistetty sitä, että hän on ammattilainen tarinankertoja. Mulla oli kirjaa lukiessa enemmän sellainen olo, että luin nuorten romaania kuin dekkaria. Johanssonin oikeaa henkilöllisyyttä ei ole missään kerrottu, joten ehkä hän on joku, joka on ennen kirjoittanut nuorten romaaneja ja kokeillut nyt uutta aluevaltausta.. Mene ja tiedä.

      Poista