Sari Luhtanen - Linssit huurussa

Linssit huurussa kerto maailmalla mainetta niittäneestä valokuvaajasta, Rikistä, joka asuu Pariisissa mutta ikävien sattumusten summaksi päätyy Helsinkiin ystävänsä Mannan alivuokralaiseksi. Ennen Helsinkiin tuloaan Riki viettää kiihkeän viikonlopun naimissa olevan miehen, Aaron kanssa ja on varma, ettei koskaan enää tapaa miestä.

Aivan ihana, huumorilla höystetty chick lit. Olen lukenut ja tykännyt Luhtasen aiemmistakin kirjoista, mutta voisin melkein sanoa, että tämä oli niistä paras. Kirjaa ei malttanut laskea käsistä. Ja teki oikein hyvää lukea välillä jotain muuta kuin dekkareita. Lämpenevät, aurinkoiset ilmat saavat minussakin heräämään sen pienen, pienen sisäisen romantikon.

Tarina piti koko ajan otteessaan, mutta erityisesti pidin loppuratkaisusta. Se ei ollut mitenkään perinteinen, mutta silti aivan ihana. Eikä sitä kyllä mitenkään ennalta arvannutkaan vaikka se oli koko ajan silmien edessä.

Jos jotain negatiivistä pitää kirjasta sanoa, sanoisin sen, että Riki-nimestä mulle tuli heti mielleyhtymä Riki Sorsaan ja se ei millään tavalla istu tämän kirjan maailmaan. Toinen häiritsevä seikka oli se, että koska suurin osa kirjasta oli kirjoitettu Rikin näkökulmasta ja minämuodossa, Oskun ja Mannan näkökulmasta kerrotut luvut kaikkitietävän näkökulmasta tuntuivat todella irrallisilta. Ehkä tämän kauneusvirheen olisi jotenkin voinut korjata toisin. Minua ei olisi häirinnyt niin paljoa, jos olisi kerrottu, että Osku teki sitä, tätä ja tota yhden luvun verran. Enemmän minua häiritsi niissä se, että näissä luvuissa myös Rikistä puhuttiin nimellä vaikka tosiaan muuten oli minämuodossa.