"Älä hätäile. Lue vielä yksi kirja."

maanantai 30. syyskuuta 2013

Katse kohti lokakuuta

Mun 10 000 sivun lukuhaaste on vähän jäänyt jälkeen. Mutta on aika ottaa vähän kiriä iltojen pimetessä ja tavoitteena lokakuussa on lukea tämä pino. Sivuja hiukan reilu 3 100.

 
Sari Luhtanen - Tuulin viemää
Karin Slaughter - Riistetyt
Karin Slaughter - Sokaistu
Reijo Mäki - Sheriffi
Kirsti Ellilä - Kaivatut
Anna Jansson - Hopealantti
Linda Howard - Vapaata riistaa
Anna Jansson - Jäljet lumessa
Mari Siliämaa - Napanuoralla

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Postin tuomaa

Tänään tuli postissa Kirsti Ellilältä arvostelukappaleena hänen uusin kirjansa, Kaivatut. Nyt on Janssonin kirja kesken, mutta yritän saada sen luettua mahdollisimman pian ja pääsen sitten Ellilän kirjan pariin.

Aikoinaan tein nuortensivua ja kirja-arvosteluja Sanomalehti Länsi-Suomeen. Silloinkin sain itse pitää kirjat, joista tein arvostelut. Tuolloin, melkein 10 vuotta sitten ensimmäisiä kirjoja oli Kirsti Ellilän Emma ja kapteeni Nemo. Tässä välissä on ehtinyt tapahtua paljon ja itsekin olen siirtynyt nuorten kirjoista aikuisten maailmaan. Myös media on siirtynyt paljon netin ihmeelliseen maailmaan. Tuntuu siis jotenkin merkitykselliseltä, että kirjabloginikin ensimmäinen arvostelukappale on juuri Ellilän kirja.

Olen saanut vasta blogini ensimmäisen arvostelukappaleen, mutta pohdin jo, että voisin antaa niitä jonnekin lahjotuksena.. mutta minne!?

perjantai 20. syyskuuta 2013

Pauliina Rauhala - Taivaslaulu



Taivaslaulu kertoo lestadiolaispariskunnasta, Viljasta ja Aleksista. Heillä on jo neljä pientä lasta ja Vilja saa tietää olevansa taas raskaana. Kaksoset. Ehkäisy on ehdottamasti kielletty, mutta onko tämäkään oikeasti Jumalan tahto...

Kirja on ollut paljon esillä mediassa. Aihe puhuttaa eikä varmasti jätä lukijaa kylmäksi. Minullakin oli odotuksen kirjan suhteen korkealla, ja ehkä siksi lukemisen aloittaminen tuntuikin todella vaikealta. Pelkäsin pettyväni. Kieli on ajoittain runollista ja keinuvaa. Aluksi se tuntui raskaalta, mutta imaisi mukaansa.

Ajoittain kieli tuntui turhan kuvainnolliselta ja jaarittelevalta. Lisäksi häiritsi, että kirjassa ei oltu käytetty mitään repliikkiviivoja tms. Viljan osuudet oli kirjoitettu minämuodossa, joten oli joistain kohdista vaikea päätellä, mitkä kohdat oli Viljan omia ajatuksia ja mitkä toisten repliikkejä.

Vaikka aihe oli raskas, perheen arkea oli kuvattu suurella lämmöllä ja rakkaudella.

torstai 19. syyskuuta 2013

Dekkarintekele lukutoukan ruokalistalla

Olen dekkareiden suurkuluttaja. Haaveissa on jo monta vuotta ollut kirjoittaa ihan oikea oma dekkari. Pari vuotta olen juonta sieltä täältä työstänyt kansalaisopiston kirjottajapiirissä. Nyt olisi vihdoin tarkoitus saada aikaa kokonainen kirja. Edes sen verran, että ensimmäinen versio olisi valmis ja voisin pyytää siitä joltain palautetta.

Tekstiä on yhteensä noin 30 sivua valmiina, mutta valmista tekstiä dekkarin alusta alkaen vain 10. Ajattelin kirjoittaa ensin rungon valmiiksi ja sitten "lihaa luitten ympärille".

Tänään alkaa taas kirjottajapiiri. Joka toinen viikko melkein jouluun asti. Piiri on pysynyt suurin piirtein samalla kokoonpanolla sen pari vuotta, mitä olen ollut mukana. Ihmiset on ehtineet tulla tutuiksi. Dekkaristani on tykätty ja odottavat aina uutta pätkää luettavaksi. Se kannustaa kirjoittamaan lisää edes jotain.

Yritän tänne kirjoitella kirjoittamiseni etenemistä. Jos se vaikka kannustaisi vähän vielä lisää kirjoittamaan. Kaikki dekkariini liittyvät tekstit löytyy jatkossa tunnisteen dekkarintekele alta.

maanantai 16. syyskuuta 2013

Leena Lehtolainen - Rautakolmio


Brändön saaren rannasta löytyy kaksi muoviin käärittyä ruumista. Maria Kallion ryhmä saa tutkittavaksi murhat. Nainen paljastuu kiihkoisaksi ruotsin kielen puolustajaksi, mutta miehen henkilöllisyys pysyy pitkään salassa. Kirkkonummelta saadaan vahvistukseksi joka paikkaan nenänsä tunkeva poliisi, Jon Berg. Myös vuosia sitten itsemurhan tehtynyt poliisi Pertti Strömin tytär Jenna on mukana Marian johtamassa ryhmässä.

Uutta Maria Kalliota olin odottanut jo pitkään koska Ilveskero -trilogia oli pettymys. Jotenkaan tämä ei kuitenkaan vastannut odotuksiani. En varsinaisesti osaa sanoa, mikä se oli, mutta jotain tästä jäi puuttumaan sellaista, mitä vanhoissa Kallioissa on. Normaalisti olisin lukenut tämän parissa illassa lasten mentyä nukkumaan, mutta nyt siihen meni kolme viikkoa..

Alussa oli kuin olisi tavannut vanhan ystävän vuosien jälkeen. "Oih, Iidakin on jo noin iso". "Ihan totta, olette saaneet uuden solun väkivaltajaokseen". "Ihanaa, että olette Antin kanssa edelleen yhdessä".

Juoni itsessään oli mielenkiintoinen, mutta tuli vähän sellainen olo, että murha ratkesi kuin itsestään. Enempää en kuitenkaan asiaa perustele, koska en halua pilata kenenkään lukukokemusta. Itseasiassa kyllä sen verran kommentoin, että murhaajaksi paljastunut tuntui alusta asti jollain tasolla epäilyttävältä, ja hän oli sellainen joka ei ihan joka kirjassa murhaajaksi paljastu.

Monessa lukemassani kirja-arvostelussa hehkutettiin Mikke Sjöbergin kuvioihin tuloa. Olisin kuitenkin toivonut, että Mikke olisi ollut isommassa roolissa kirjassa. Niin ja petyin siihen, että Marian muu perhe oli koko kirjan ajan purjehtimassa ja yhteyttä pidettiin vain tekstiviesteillä ja soittelemalla.

Pidin lukemastani, mutta odotin enemmän ja tiedän vanhojen Maria Kallioiden perusteella Lehtolaisen pystyvän parempaan. Tekemällä tehty maku jäi suuhun. Olisiko käynyt niin, että Lehtolaisen oli pakko kirjoittaa nyt Maria Kallio kun ensimmäisestä Kallio-dekkarista tulee kuluneeksi 20 vuotta!?

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Blogihaaste

Lasis oli laittanut minulle Satua -blogiin haasteen:

Haasteen säännöt:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.


11 Asiaa minusta
 
  1. En ole ollenkaan varma mitä haluaisin tehdä äitiysloman jälkeen...
  2. Dekkarihulluna haaveilen oman jännärin kirjoittamisesta, mutta se tuntuu mahdottomalta. Ehkä luen liian hyviä kirjoja, ja rima on liian korkealla.
  3. Minulla on 25 vuotta vanhempi mies, mutta joskus tuntuu, että se olen minä joka tässä on vanhempi.
  4. En osaa uida.
  5. Vaikka meidän lapsiluku on nyt todellakin täynnä, mietin nimivaihtoehtoja seuraavalle.
  6. Luen kirjoja laidasta laitaan ja melkein joka genrestä. Ainoastaan fantasia on todella vieras alue. En ole missään vaiheessa ymmärtänyt Potter-hypetystä tai THS:ää. Nyt olen kuitenkin alkanut miettiä jonkun fantasiakirjan lukemista.. Ehkä Twilightista olisi helppo aloittaa..
  7. Haluisin tehdä perheelleni parempaa ruokaa vaikka nykyisetkin (olemattomat) keittotaitoni näyttävät kelpaavan.
  8. Ilman deadlineja en koskaan saisi mitään valmiiksi.
  9. Minua ällöttää enemmän ruuan jämien siivoaminen lavuaarista kuin vanhainkodissa ripulien siivoaminen.
  10. Olisin halunnut isoveljen teini-iässä mutta jostain kumman syystä äiti ja isä eivät sitä toivetta toteuttaneet.
  11. Haluaisin nähdä monta kirjekaveriani livenä, mutta samalla jännittää ihan hirveästi uskaltaisinko sittenkään. Mitä jos kemiat ei kohtaakaan irl!?
 
Lasiksen esittämät kysymykset:
  1. Onko sinulla kummilapsia? On, 2-vuotias siskontyttöni. Lisäksi pikkuveljeni liittyi viime keväänä kirkkoon, jotta pääsi rippikouluun, joten olen myös hänen kumminsa.
  2. Millaisia muistoja sinulla on omilta kouluajoiltasi? muistelen olleeni silloin jo jollain tapaa erilainen. Muut pelasivat pesäpalloa, jalkapalloa tai ringetteä ja minä luin vain kirjoja.
  3. Mikä on viimeisin heräteostoksesi? rahatilanne ei ole sallinut heräteostoksia pitkään, pitkään aikaan..
  4. Minkä kirjan olet lukenut viimeksi? Kirjablogikirjan.
  5. Luettele viisi H-kirjaimella alkavaa asiaa josta pidät. Hattarat, huivit, helmet, hipaisut ja hiukset.
  6. Oletko tutustunut netin kautta ihmiseen, jonka olet myöhemmin tavannut livenä? Olen. Tulimme todella hyvin juttuun netissä, ja jännitin, että miten käy irl. Yllätys oli positiivinen. Tulimme juttuun kasvotusten vielä paremmin.
  7. Pysyvätkö viherkasvit sinun huolenpidollasi hengissä? No ei todellakaan..
  8. Odottaako kotonasi ikuisuusprojekteja? jep. Vaatehuoneen siivous ja vintin järjestely.
  9. Oletko aamu- vai iltaihminen? Iltaihminen.
  10. Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua? Toivottavasti olisin saanut kirjani julkaistua edes omakustanteena. Lapset on sen verran isoja, että voisi matkustella. Haluaisin työskennellä jossain muualla kuin rivisairaanhoitajana.
  11. Oletko taikauskoinen? Enpä oikeastaan.
 
Kysymykset seuraaville:
  1. Jos olisit taruolento, mikä olisit?
  2. Pitääkö dekkarissa olla aina murha?
  3. Onko rakkausromaaneissa olemassa muita kuin onnellisia loppuja?
  4. Lempikirjailijasi?
  5. Jos luet samalta kirjailijalta monta kirjaa, luetko ne ilmestymisjärjestyksessä?
  6. Lempikirjasi teini-ikäisenä?
  7. Millaiseen kirjaan / genreen et tarttuisi?
  8. Vaikuttaako muiden blogiarviot tai lehtien kirja-arvostelut lukuvalintoihisi?
  9. Oletko koskaan kokeillut lukumaratonia?
  10. Millaisen lukemisen teemakuukauden haluisit pitää?
  11. Oletko lukenut suomalaisia klassikoita?

Haastan seuraavat:

 
Lisäksi halukkaat voivat poimia haasteen omaan blogiinsa, 
mutta ilmoita itsestäsi kommenttikenttään jotta tiedän tulla lukemaan vastauksesi :)
 
 


torstai 12. syyskuuta 2013

Jalkanen & Pudas - Rivien välissä

 
 
 
Tässä kirja jonka innoittamana aloin uudistamaan blogiani, mutta jonka loppuun lukeminen tuntui kestävän ikuisuuden..
 
Kirjassa oli paljon hyviä vinkkejä itse bloggaavalle, mutta myös heille, jotka eivät bloggaa itse vaan ainoastaan lukevat toisten blogeja. Kirja antaa hyvän kokonaiskäsityksen kirjablogien maailmasta.
 
Kirjassa vilisi paljon "liian hienoja" sanoja. Itse korkeakouluopiskelijana ymmärsin litteroinnit ja muut, mutta ne olisi voinut kirjoitta "kansankielisesti". Tai ehkä olen vain niin korviani myöten täynnä kaikkea tutkimuksiin viittaavaakaan, kun juuri vihdoin sain itse oman opinnäytetyöni kansitettua ja palautettua kahden vuoden uurastuksen jälkeen - no okei, ehdin tuossa kahdessa vuodessa synnyttää myös kaksi lasta, mutta olen silti totaalisen ähky kaikelle tutkimukselle, tutkimiselle ja muulle.. 

Kirjaan oli koottu mielenkiintoisesti sekä kirjabloggaamisen historia, nykyisyys ja tulevaisuus että verrattu kirjabloggaamista muuhun bloggaamiseen ja lehtien kirja-arvosteluihin. Olen varma siitä, että kirjabloggaaminen tulee olemaan entistä enemmän kustantamoiden mainontakanava. En vaan ole ollenkaan varma, onko se hyvä vai huono asia. Haluisin kuitenkin, että kirjablogit pysyisivät nimenomaan harrastuksekseen lukijoiden mielipiteidenjakokanavana. Sen mitä olen kirjablogeja itse lukenut ja törmännyt kustantamoiden arvostelukappaleisiin, ne on kuitenkin rehellisesti mainittu blogissa arvostelukappaleiksi eivätkä ne mielestäni ole vaikuttaneet puolueellisesti bloggaamiseen.

Lukemisesta jäi kuitenkin kaiken kaikkiaan "hyvä maku" ja kirjan voisi ostaa omaankin kirjahyllyyn jos vastaan tulee..

torstai 5. syyskuuta 2013

Lukemalla lukutaitoa tukemaan

Suomen pakolaisapu järjestää lukutaitokoulutusta pakolaisille ja paluumuuttajille. Tällä hetkellä koulutusta järjestetään muun muassa Sierra Leonessa, Ugandassa ja Thaimaassa. Lukutaidottomien määrä on suuri, sillä heitä on maailmassa noin 800 miljoonaa. Lukutaidon vaikutus elämänlaatuun on laaja, sillä se mahdollistaa opiskelun ja auttaa luonnollisesti monessa arkisessa tilanteessa.

Kotimaiset kirjablogit haluavat olla mukana tukemassa tärkeää työtä ja viikon ajan, (6. - 13.9.), monissa blogeissa luetaan Lukutaitokampanjan hyväksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että luemme ja kirjoitamme lukemastamme entiseen tapaan, mutta toivomme lukijoidemme osallistuvan keräykseen lahjoittamalla vaikkapa euron jokaisesta kampanja-aikana luetusta kirjasta. Minimi lahjoitussumma on 5€, joka sekin auttaa eteenpäin.

Lahjoituksen pääsee tekemään kätevästi Jelpin kautta täällä.

Lukujumi

Pieniä uudistuksia tiedossa blogiini. Juurikin nuo facebooksivut, jotka ovat vielä ihan alkutekijöissä. Sen lisäksi olen suunnitellut arvontoja ja haasteita. Niin ja alan kirjoittelemaan tänne lukemieni kirjojen lisäksi myös lukemisesta. Kaiken tämän tarkoituksena on lisätä blogin vuorovaikutuksellisuutta. Oma dekkarikin mulla on tekeillä, joten ehkä uskaltaudun siitäkin jotain kirjoittelemaan - katsotaan nyt ;)

Mutta siis itse asiaan..
Muhun on iskenyt joku ihme lukujumi. Lehtolaisen uusin Maria Kallio on kesken. On, on ja on vaan. Huoh. Kirja itsessään on ihan hyvä ja olen odottanut tuota pitkään. En vaan jotenkaan saa istuttua alas ja oikeasti luettua. Saatan lukea muutaman sivun ja sitten laittaa kirjan sivuun.

Nyt kaipaan vinkkejä lukujumin selättämiseen. Lukeminen kun on aika oleellinen osa myös tän blogin päivittämiselle.

tiistai 3. syyskuuta 2013

Facebook

Perustin blogilleni omat facebooksivut.
Käykääpä tykkäilemässä.
50 tykkääjän välein arvotaan kirjapalkinto.