Viimeisimmässä Me Naiset -lehdessä kolme kirjavinkkiä. Laitan ne tänne muistiin kun tuo lehti lähtee eteenpäin kaverille seuraavan ilmestyessä.
Heidi Linde - Jo nyt on!
Terese odottaa kolmatta lastaan eikä tajua miksi. Entinen fudislupuas Kevin haikailee mennyttä rakkauttaan Jessicaa, joka puolestaan epäröi ennen omia häitään. Jessican äiti taas tissuttelee mielikuvitusystävänsä kanssa. Heidi Linde annostelee kevyttä ja painavaa taidokkaasti. Norjalaiskirjan suosio johtuu varmasti myös hahmojen tuttuudesta. Kukapa ei olisi joskus tuntenut jämähtäneensä tai valinneensa väärin.
Rosamund Lupton - Mitä jäljelle jää
Rosamund Luptonin esikoiskirja Sisar oli mainio trilleri ja sisarusten välisen rakkauden ylistys. Toisessa, vähintään yhtä hyvässä teoksessa englantilaiskirjailija kertoo äidin ja tyttären siteestä. Jännäri alkaa, kun Grace makaa kuoleman rajoilla sairaalassa. Hän on pelastanut 17-vuotiaan tyttärensä tulipalosta, jota epäilee tuhopoltoksi. Leijonaemo taistelee toipuakseen ja alkaa selvittää rikosta.
Anne Tyler - Jää hyvästi
Keski-ikäinen Aaron on kärsinyt ikänsä yli-huolehtivista naisista. Ainoa, joka rakasti häntä ilman turhaa hössätystä, oli Dorothy-vaimo, joka on nyt kuollut tapaturmassa. Aaron yrittää tottua lesken elämään mutta uhkaa musertua suruunsa. Silloin kuollut vaimo marssiikin takaisin paikalle. Tosin kukaa muu ei näe häntä. Anne Tylerin uusi romaani on pieni helmi. Arkinen kieli on kaunista ja surutyön kuvaus vähäeleistä ja lempeän humoristista. Lyhyt romaani rauhoittaa ja ilahduttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti