Ystävänpäivän lukumaraton

Mikä olisikaan ihanampi päivä viettää ystävänpäivää kuin lukumaratonin parissa!? Yksin ei tarvitse maratoonata vaan sain muitakin kirjabloggaajia mukaan. Ja totta kai maratonille voi osallistua vaikkei olisi omaa blogiakaan.

Lukumaratonin ideana on lukea 24 tunnin aikana mahdollisimman paljon. Mikäli haluaa, maratonin etenemisestä voi raportoida omassa blogissaan tai vaikka kommentoida minun blogiini. Ei ole väliä luetko 13.-14.2. vai 14.-15.2. kun osa lukemisesta ajoittuu ystävänpäiväksi.

Mukana minun lisäkseni:

Anna minun lukea enemmän: http://annaminunlukeaenemman.blogspot.fi
Bibliofiilin päiväunia: https://bibliofiilinpaivaunia.wordpress.com/
Hurja Hassu Lukija: http://hh-lukija.blogspot.fi 
Kirjan jos toisenkin: http://kirjanjostoisenkin.blogspot.fi
Kirjakartano: http://kirjakartano.blogspot.fi
Kirjakuu: http://kirjakuu.blogspot.fi 
Kirjasähkökäyrä: http://kirjasahkokayra.blogspot.fi
Kirjatorni: http://kirjatorni.blogspot.fi
Lukutoukan kulttuuriblogi: http://kristankirjat.blogspot.fi
Notko, se lukeva peikko: http://notkopeikko.blogspot.fi 
Olen lukenut: http://olenlukenut.blogspot.fi
Oksan hyllyltä:  http://oksanhyllylta.blogspot.com
Rakkaudesta kirjoihin: http://rakkaudestakirjoihin.blogspot.fi
Taikakirjaimet: http://taikakirjaimet.blogspot.com
Salkan saari: http://salkansaari.blogspot.com

Mukaan voi ilmoittautua tähän alle tai facebookin kirjabloggajat -ryhmässä.

Mari Jungstedt - Viimeinen näytös

 (Luin kirjan e-kirjana, joten siksi ei nyt ole omaa kuvaa kirjasta vaan netistä poimittu.)

Uusi Jungstedtin dekkari on ilmestynyt, ja luettu! Jee! 

Visbyssä vuosittain pidettävän keskustelutapahtuman aikana tapahtuu murha. Ruotsalaislehden ärhäkkä toimittaja Erika Malm löytyy hotellihuoneestaan kuolleena. Tutkinnassa löytyy viitteitä avioliiton ulkopuolisesta suhteesta sekä uusnatsien uhkaiskirjeitä. Kirjassa käsitellään myös yhtä pitkään auki ollutta juttua, ja se saa vihdoin päätöksen. Knutas on vihdoin virallisesti eronnut ja hänen välit Karinin kanssa lämpenevät. Jokaisessa kirjassa mukana ollut Johan tekee myös omia tutkimuksiaan, ja siinä sivussa pohtii perhe-elämää ja parisuhdettaan. 

Sopivassa määrin parisuhdepohdinnat keventävät ja tuovat ilmavuutta kerrontaan, mutta tässä sitä oli todella paljon eri tahoilla joten jossain kohtaa tuli sellainen olo, että murhatutkinta jää taka-alalla ja enemmän puidaan parisuhdeongelmia. Mutta Jungstedt säilytti tasonsa kaikesta huolimatta tässäKIN kirjassa. 

Loppuratkaisusta sen verran, että meinasin jossain kohtaa lopettaa lukemisen, mutta onneksi luin loppuun asti.

Jungstedtia saadaan lukea lisää jo toukokuussa kun seuraava kirja, Joka yksin kulkee, ilmestyy.

Tuija Lehtinen - Onnentyttö

Kirjastosta tarttui mukaan Tuija Lehtisen kirja vuodelta 1995, ja tykkäsin.

Onnentyttö kertoo Noora Ahlgrenista. Hän on töissä naistenlehden toimittajana ja tutustuu julkkisten vähän huvittavaankin maailmaan. Hulttioiisän yllättävä ilmestyminen sotkee kuitenkin pahanpäiväisesti Nooran yksityiselämän, etenkin kun isä löytää uuden tyttöystävän. Noora päättää haastatella kohutun keskusteluohjelman vetäjää Jarrea, Noora ei tiedä mihin ryhtyy. Jarre torjuu haastattelupyynnön ylimielisesti, niin kuin kaikkien muidenkin toimittajien pyynnöt. Noora on kuitenkin päättänyt saada haastattelun, ja äkkiä hän huomaa että pelissä on muitakin tunteita.

Teininä luin Lehtisen nuortenkirjoja ja myöhemmin näitä vanhempia kirjoja. Nyt on moneen moneen vuoteen ole lukenut kuin muutaman uusimmista kirjoista. Suhtauduin vähän varauksella kirjaan juurikin sen takia, että tämä on Lehtisen alkutuotantoa, mutta yllätyin positiivisesti. Lehtinen on osannut jo 20 vuotta sitten kirjoittaa laadukasta kirjallisuutta (ainakin mun mittapuulla), ja osaa sitä edelleen. Täytyykin kaivella lisää näitä vanhempia kirjoja kirjastosta.

Tykkäsin siitä, miten tähän kirjaan oli yhdistetty Nooran työelämää, parisuhdeongelmia, ystäviä ja ongelmia isänsä kanssa. Ja loppuratkaisukin oli aivana ihana - omalla tavallaan. Vähän jäi auki, eikä mitään "he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti" vaan "kaikki on mahdollista". Hyvä vaihtoehtoloppu - tykkäsin!

Rake Tähtinen - Musta Joulu

 

Petäjämäki viettää rauhallista jouluaattoa 6-vuotiaan tyttärensä kanssa, kun saa puhelun, että kerrostaloasunnosta on löydetty surmattu nainen. Petäjämäen on keskeytettävä joulun viettonsa, vietävä tytär takaisin ex-vaimolleen ja lähdettävä töihin. Murha saa rituaalimurhan piirteitä. Johtolankoja ei ole, eikä epäiltyjä. Ja kohta tulee lisää ruumiita.

Musta joulu on Tähtisen esikoisdekkari ja sen huomaa tekstin ajoittaisesta hapuilemisesta sekä turhista selittelyistä. Tykkäsin kuitenkin tarinasta. Ja Tähtinen hienosti kuljetti koko kirjan läpi sivujuonta Petäjämäen siviilielämästä, huolesta ettei voinutkaan viettää aikaa pienen tyttärensä kanssa ja ehkä pienestä hetkittäisestä naisenkaipuusta.

Jännittävän lisän kerrontaan tuo se, että lukija tietää myös murhaajan ajatuksia aina pienen pätkän silloin tällöin. Ja loppua kohden jännitys vain tiivistyy kun myös Petäjämäelle läheinen ihminen joutuu murhaajan kynsiin.

Tykkäsin myös siitä, että tapahtumat oli sijoitettu ihan oikeaan kaupunkiin ja se ei tällä kertaa ollut Turku, Tampere tai Helsinki, niin kuin kirjoissa yleensä, vaan Uusikaupunki.  Ja aina kun kirjassa vilahtelee tuttuja paikkoja, esimerkiksi tässä kesämökkikaupunkina Eurajoki, sydämessäni liikahtaa joku pieni osa joka saa hymyilemään.

Vaikka tekstillisesti kirja ei ollut erityisen hyvä, juoni oli niin mukaansa tempaava, että tykkäsin tästä kovasti. Ja pitääkin metsästää Rake Tähtisen muutkin kirjat lukulistalle.

Muut Petäjämäki-dekkarit ilmestymisjärjestyksessä:
- Hiljaisuuteen haudattu
- Arvottomat
- Tapettu illuusio
- Kylmä käsi
- Sidotut kohtalot

Erik Axl Sund - Varjojen huone

Varjojen huone päättää Varistyttö -trilogian. Ja toisaalta jättää tosi paljon kysymyksiä ja ajatuksia ilmaan.

Trilogian ympärillä pyörii kova hehkutus ja senpä takia omatkin odotukseni päätösosan suhteen olivat korkealla. Pakko kyllä myöntää pettyneeni. Osasyy voi olla siinä, että kirja oli sen verran raaka etten sitä yhdeltä istumalta saanut luettua vaan luin kirjaa yhteensä parisen kuukautta. Johtunee kyllä siitäkin, että marraskuun lukuhaasteen takia luin koko kuukauden vaan paperikirjoja. Ja tämä oli siis e-kirjana.

Kirjan luettuani olen sanaton. Enkä mitenkään positiivisessa mielessä.

Enkä osaa tämän ihmeempää bloggausta tehdä, jotta en paljastaisi kirjasta liikoja.

Joulukalenterin luukku 11

LUUKKU 11

 Eilisen luukun avasi Kirjasfääri ja 

joulukalenterin huomisen luukun avaa Hyllytontun höpinöitä

Olen tosi vähän kirjoittanut blogissa mistään muusta kuin kirjoista ja kirjoittamisesta,

joten nyt ajattelin joulukalenterin luukun myötä avata myös muuta elämääni kuin kirjoja.

 

Ihanat lapsukaiset 1v 6kk ja 3v 

Kisuliinit 4 kk 

 

Ja mitäs täältä löytyikään. Lukutoukan lempipaikka.

Lukutuoli, johon oli ilmestynyt jouluinen tyyny ja viltti sekä joululukemista ja suklaarasia. 

 

Tämän kuvan myötä toivotan kaikille  

oikein nautinnollista joulun odotusta!  

Muistakaa rentoutua kaiken kiireen keskellä hyvien kirjojen parissa!

Jasu Rinneoja - Myrkyttäjä

Myrkyttäjä kertoo Renqvistin perheestä, jonka isä Markku on maannut jo vuoden koomassa mutta alkaa nyt osoittaa yllättäen elonmerkkejä. Tarinan keskiössä on äiti Saara, tytär Paula ja poika Pasi. Tarinan edetessä alkaa paljastua henkilöiden taustoista yhtä ja toista eikä kaikki toiminta kestä päivänvaloa.

Perheen lisäksi tarinassa on mukana työkavereita, ystäviä ja sukulaisia. Tuntuu ainakin aluksi vaikealta pysyä kärryillä kuka kukin on ja mikä heidän suhde perheeseen on. Kun kirja on päässyt tarpeeksi pitkälle, tulee olo että henkilöitä on juuri tarpeeksi luomaan monipuolinen juonikuvio. Mutta tosiaan alkuun olisi voinut miettiä henkilöiden tuomista "näyttämölle".

Henkilöiden monipuolisuus mahdollistaa monipuolisen katsontakannan ja kun tarinaa kerrotaan monesta eri näkökulmasta, se koukuttaa lukijan. Henkilöt tietää paljon enemmän ja rivien väliin jää asioita, jotka pakottavat lukemaan eteenpäin.

Lukijalle tulee paljon kysymyksiä kirjan edetessä ja kaikkiin tulee ratkaisu lopussa. Ja monenlaisia asioita lukija jää kirjan jälkeen miettimään.

Erittäin onnistunut lukukokemus siis.