.JPG)
Eläinlääkäri Meri Tähtisen kollega Risto Koivu kuolee auto-onnettomuudessa. Pian selviää, ettei se ollutkaan onnettomuus, vaan Ristolla oli unilääkettä veressään. Riston autossa oli kolarihetkellä myös kultainen noutaja. Ensin luullaan, että koira kuoli kolarissa, mutta sitten selviääkin, että se oli kuollut jo aikaisemmin. Meriä aletaan seurata ja häneltä aletaan vaatia jotain esinettä tai hän olisi todellisessa vaarassa. Merillä ei ole mitään tietoa, mitä uhkaukset koskevat.
Tarina on hyvin rakennettu ja pitää koko ajan otteessaan. Poliisit käyvät aika ajoin jututtamassa Meriä, mutta rikostutkinta ei ole mitenkään isossa osassa kirjassa. Meri tietää vain sen verran, mitä itse osaa päätellä poliisien puheiden rivien välistä. Hänellä ei ole mitään tuttua poliisia, joka voisi kertoa väliaikatietoja.
Merin varjostaja, Varjoääni tuntuu olevan joka paikassa ja pari kertaa "hyökkääkin". Se pitää lukijan koko ajan hereillä ja pakko lukea eteenpäin.
En ole varma, miten paljon uskallan kirjasta kirjoittaa, jotten pilaa teidän lukunautintoa. Kaikki kun liittyy kaikkeen. Tässäkin kirjassa.
Minulle oli mukava yllätys, että Sirpa Tabet vielä pitkän tauon jälkeen julkaisi kirjan. Kiva kuulla, että pidit, koska Hesarin arvio ei ollut kovin kannustava.
VastaaPoistaLuet paljon dekkareita. Jos satut olemaan mukana Facebookissa, kannattaa liittyä siellä Dekkariryhmä-nimiseen porukkaan. Siellä saa mukavia vinkkejä ja myös keskustelu on vilkasta.
Itsekin löysin Hesarin arvion Tabetin kirjasta ja ihmettelin sen jyrkkyyttä. Mutta mä nyt en muutenkaan yleensä ole kriitikoiden kanssa samaa mieltä. Kriitikot kun tuntuvat tykkäävän taiteellisista kirjoista ja mä en ymmärrä sellaisista mitään vaan luen ennemmin ihan normaaleja kirjoja.
PoistaOlen jo jonkun aikaa kuulunut facebookin Dekkariryhmään ja tykkään kovasti. Suosittelen muillekin :)