Uusi Koskisen seikkailu on täällä taas! Jippii!
Tarina alkaa sillä kun Hanu juoksee henkensä edestä karkuun vainoajiaan. Kun poliisi näkee tapauksen, Hanu kiistää kaiken. Kuluu vain hetki kun Hanun päälle yritetään ajaan. Eikä hän taaskaan suostu puhumaan asiasta poliisille. Samaan aikaan Tampereen ravintoloissa naisia vaanii mies, jonka saaliiksi joutuneet uhrit heräävät seuraavana päivänä oudoista paikoista eri puolilta kaupunkia. Oman lisänsä tarinaan tuo vielä Ulla Lundenin tytär Lotta, joka on ollut kadoksissa jo yhdeksän kuukautta ja kaikki valmistautuvat pahimpaan.
Seppo Jokinen on mestarillinen tarinankertoja ja Koskisdekkarit pitävät tasonsa kirja toisensa perään. Kirjassa on sopivasti mukana Koskisen siviilielämää, mutta kirja ei silti ajaudu selvittelemään parisuhdekiemuroita. Tämä tuo tarinasta elävämmän ja ajatuksen siitä, että "poliisitkin ovat vain ihmisiä" kärsiessään lastenhoito-ongelmia.
Kirjan loppupuolelta saa sellaisen käsityksen, että hirmu montaa Koskisesta kertovaa dekkaria ei olisi enää tulossa kun Koskinen pohtii omaa eläköitymistään ja sitä, miten kauan vielä jatkaa tehtävissään. Mutta toivottavasti niitä tulee vielä monia.. Vaikka Koskinen alkaa lähentyä kuuttakymppiä, voihan komisario eläkkeelläkin tehdä yksityisetsivän hommia - toivossa on hyvä elää :)
Kirja ilmestyy vasta tällä viikolla paperiversiona, e-kirjana ilmestyi jo 1.4. ja hetihän se piti silloin saada. Nyt harmittaa, että joudun odottamaan vielä vuoden uutta kirjaa. Ehkä sitä odotellessa voisi aloittaa kirjojen lukemisen järjestyksessä alusta...
Seppo Jokinen
Kuolevaksi julistettu
2015
xx sivua
Olen ihan samaa mieltä, Emmi-kirjasisko! <3 Kirjat tosiaan pitävät tasonsa toinen toisensa perään, eikä missään vaiheessa ole ajauduttu ruotimaan liikaa rakkauselämää. Mutta onneksi sitäkin on mukana. :) Kyllä Jokinen on huippu!
VastaaPoista